Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Linnan juhlat Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Kahdeksan Pirkanmaan järven säännöstelyluvat menevät uusiksi – nykyiset luvat ovat ajalta, jolloin talvisin oli vielä kunnolla lunta

Järviveden vähyys on seurausta kuumasta ja kuivasta kesästä. Pirkanmaan luonnontilaisista järvistä suurimmat erot ajankohdan keskimääräisiin vedenkorkeuksiin on mitattu Visuvedellä (-41 cm), Keurusselällä (-32 cm), Kitusjärvellä (-31 cm) ja Längelmävedellä (-24 cm). Vastaavia arvoja on mitattu joitakin kertoja 2000-luvulla, mutta tänä vuonna vedenkorkeudet laskivat poikkeuksellisen nopeasti. Pitkän ajan sääennusteissa ei ole esitetty merkittäviä sateita, jotka muuttaisivat nykyistä tilannetta. Sateita tarvitaan paljon, jotta maaperän vesivarastot palautuvat ja järvien vedenkorkeudet lähtevät nousuun. –Järvien vedenkorkeuksien lasku näyttää tosin jo hidastuneen, koska näin syksyllä kasvukausi on lopuillaan ja haihdunta on vähäistä, kertoo Pirkanmaan ely-keskuksen johtava vesitalousasiantuntija Diar Isid . Suurista säännöstellyistä järvistä Näsijärvellä ja Vanajavedellä vedenkorkeudet ovat lähellä keskimääräisiä arvoja. Pyhäjärvellä vedenkorkeus on laskenut ajoittain 10 senttiä keskimääräistä alemmaksi. Kyrösjärven vedenkorkeus on ollut kesän aikana jopa 20 senttiä keskimääräistä alempi, vaikka juoksutukset ovat olleet heinäkuun lopusta alkaen minimissään. Säännöstelylupia uusiksi Pirkanmaalla järvien säännöstelyluvat ovat ajalta, jolloin lumimäärät talvella olivat suuria ja tulvat esiintyivät pääsääntöisesti keväällä. Isidin mukaan järvien säännöstelyluvat on laadittu pääsääntöisesti siten, että vedenkorkeuden tulee laskea talven aikana, jotta järvissä on tilaa sulamisvesille. Ilmasto on 2000-luvun aikana muuttunut niin, että lumimäärät ovat jääneet useina talvina hyvin vähäisiksi. Lisäksi talviaikaiset tulvat ovat muuttuneet yhä yleisemmiksi. Pirkanmaan ely-keskus tutkii, millaisia säännöstelylupien muutostarpeita on. Käynnissä tai käynnistämässä ovat Näsijärven, Pyhäjärven, Kyrösjärven, Sastamalan Mouhijärven ja Kiikoisjärven sekä Urjalan Korte-, Ruka- ja Nuutajärven säännöstelylupien muutokset. Ely-keskus käy muutostarpeet läpi järvien voimayhtiöiden tai alueiden käytännön säännöstelyä hoitavien toimijoiden kanssa. Esimerkiksi Näsijärven ja Pyhäjärven lupia on mietitty uusiksi jo vuodesta 2016 alkaen. Hakemus saataneen lähetettyä aluehallintovirastolle loppuvuoden aikana.