Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Mielipide: Työllisyyden kasvulla voi turvata hyvinvoinnin

Tämän eduskunnan kautta on leimannut hallituksen ja opposition välinen kiistely työllisyyspolitiikasta. Kaikki toki iloitsevat työllisyyden noususta, myös ne, jotka ovat kaikkia niitä uudistuksia vastustaneet, joilla työllisyyden kasvu on saatu aikaan. Olennaista on ymmärtää, että työpaikat eivät synny itsestään. Erityisesti pienelle työnantajalle jokainen rekrytointi on riski-investointi ja sen vuoksi työnantajan riskin tulee olla kohtuullinen. Hallituksen aloittaessa 2015 työikäisistä suomalaisista 68,2 prosenttia oli töissä, työttömyydestä aiheutuvat välittömät menot olivat 6 miljardia vuodessa ja valtio velkaantui 4,7 miljardia. Nyt elokuussa töissä oli 72,6 prosenttia suomalaisista, velkaantuminen on pienentynyt budjettiesityksessä 1,6 miljardiin ja velaksi eläminen loppuu tätä vauhtia nopeasti kokonaan. Muutoksen on saanut aikaan talouden, työllisyyden ja verotulojen kasvu. Suomessa on totuttu siihen, että työlainsäädäntöä tehtäessä etujärjestöille on vahva rooli. Myös tämän hallituksen aikana kaikki lait on valmisteltu kolmikantaisesti. Nykyinen hallitus ei ole kuitenkaan antanut kolmikannan osapuolille veto-oikeutta, vaan pitänyt lainsäädäntövallan eduskunnalla, jolle se perustuslain mukaan kuuluu. Kolmikanta on Suomessa vuosikymmenien saatossa edistänyt yhteiskuntarauhaa ja aika ajoin saanut aikaan myös talouskasvua tukevia sopimuksia, kuten viimeksi kilpailukykysopimuksen. Jokaisen osapuolen veto-oikeuteen perustuva kolmikantainen päätöksenteko on kuitenkin osaltaan vastuussa siitä, että Suomessa rakenteellinen työttömyys on selvästi Saksaa, Ruotsia ja Tanskaa korkeampi. Työmarkkinoita, aktiivista työvoimapolitiikkaa ja sosiaaliturvaa ei ole kyetty uudistamaan yhtä nopeasti kuin kilpailijamaissa. Olemmekin nyt tilanteessa, jossa nopean talouskasvun aikana Suomessa on samaan aikaan sekä korkea työttömyys, että laaja työvoimapula. Tätä paikataan nyt kiireen vilkkaa maan rajojen ulkopuolelta tulevalla työvoimalla. Vaarana kuitenkin on, että osa pitkä-aikaistyöttömistä ja vailla työkokemusta olevista nuorista syrjäytyy. Siitä seuraa sekä inhimillistä kärsimystä että yhteiskunnallisia kustannuksia esimerkiksi korkeimpien terveydenhoitomenojen kautta. Yhden prosenttiyksikön nousu työllisyysasteeseen vähentää kestävyysvajetta lähes miljardilla. Suomeksi sanottuna se tarkoittaa sitä, että meillä on miljardi enemmän käytettävissä yhteisiin hyvin tarkoituksiin, kuten lisää käsiä vanhustenhoitoon, lisää lähiopetustunteja kouluihin ja lisää rahaa teihin. Jos puolestaan työttömyyden menot lähtevät uudelleen kasvuun, niin muualta joudutaan leikkaamaan, jotta ne saadaan maksuun. Meillä kansalta mandaatin saaneilla päättäjillä on vastuu huolehtia työllisyydestä ja hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden rahoittamisesta. Sen vastuun kantaminen edellyttää aika ajoin päätöksiä, jotka eivät kaikkia miellytä. Vastuuta ei kuitenkaan voi ulkoistaa ay-liikkeelle, EK:lle tai muille etujärjestöille. Ne ovat vastuussa omille jäsenilleen, eivät kaikille suomalaisille. Hallitusaikana on syntynyt lähes 120 000 työpaikkaa. Suomen johtavien ekonomistien arvioiden mukaan näistä kiky-sopimuksen ansiota on 20-30 000, allituksen ajamien lakimuutosten ansiota 33-42 000 ja loput johtuvat kansainvälisen suhdanteen parantumisesta. Lakimuutoksilla on lisätty työn tekemisen ja teettämisen kannattavuutta. pidentämällä koeaikaa, lyhentämällä takaisinottovelvollisuutta, keventämällä pieni- ja keskituloisten työn verotusta ja uudistamalla työttömyysturvaa. Lähde: Arto Satonen