Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Linnan juhlat Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Työministeri Lindström kiistellystä irtisanomislaista: "Ulkoparlamentaarinen voima ei voi sanella hallitusta vetämään esitystä pois"

Kiista henkilöperusteisen irtisanomisen helpottamisesta alle kymmenen työntekijän yrityksissä on pattitilanteessa. Palkansaajajärjestöt vaativat hallitusta vetämään esityksensä pois, mutta hallitus ei siihen suostu. Työministeri Jari Lindströmin (sin.) mukaan kiista voi ratketa vain sillä, että joku tulee vastaan. –Hallitus teki oman vastaantulonsa, mutta sille sanottiin ei kiitos. Onhan tämä ongelmallinen tilanne, hän totesi. Hänestä asiat eivät kuitenkaan voi mennä niin, että jokin ulkoparlamentaarinen voima sanelisi sen, että hallitus vetäisi aina esityksensä pois, jos se ei tälle eturyhmälle kelpaa. –Kysymys on pienen yrittäjän virherekrytoinnin riskin alentamisesta. Se on merkittävä asia, Lindström korosti. Lindströmiä ei huolestuta se, että kiista näyttää hyödyttävän oppositiopuolue sdp:tä, jonka kannatus on viimeisten mielipidekyselyjen mukaan selvässä nousussa. –Tämähän näyttää siltä, että Antti Rinne (sd.) saa sovitella pääministerin pukua päälleen ja viemään Suomen työllisyysastetta kohti 75 prosenttia. Siihen toivotan hänelle viisautta ja jaksamista, jos näin käy. Lisähaastetta tulevalle hallitukselle tuo syntyvyyden lasku, joka voi lisätä kestävyysvajetta jopa 2,5 miljardilla eurolla. Varsinaisia neuvotteluja ei tiedossa Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) keskusteli keskiviikkona palkansaajakeskusjärjestöjen johtajien kanssa tilanteesta talousneuvoston kokouksen jälkeen –Päivitimme tietoja puolin ja toisin. Mitään päätöksiä ei tehty. Asiaan kuuluu, että keskustelemme ja pidämme toisemme ajan tasalla, Sipilä sanoi. Sipilän mukaan varsinaisia neuvotteluja palkansaajajärjestöjen kanssa ei ole tiedossa. Hän korosti, ettei hallitus aio perua esitystään. –Hallitushan tuli merkittävästi vastaan muuttaessaan esitystä lausuntopalautteen perusteella. Sipilän mukaan hallituksen esitys on nyt viimeistelyvaiheessa. Seuraavaksi se menee lainsäädännön arviointineuvostoon ja tulee sitä kautta eduskuntaan marraskuussa. Sipilä korosti, että esityksen taustalla on työllisyyskynnyksen madaltaminen ja ihmisten saaminen töihin erityisesti pienissä yrityksissä. Palkansaajajärjestöjen vastatoimena julistamat ylityö- ja vuoronvaihtokiellot ovat jo iskeneet muun muassa satamiin. –Kaikilla osapuolilla pitäisi olla malttia niin, että sivulliset eivät pääse kärsimään. Meidän pitää mahdollisimman pian saada tilanne selviämään, Sipilä sanoi toimittajille eduskunnassa. Hän kertasi, kuinka kolmikannassa yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa yritettiin pitkään saada aikaan paikallisen sopimisen lisäämistä työaikalainsäädännön sisällä. Kolmikantatyöryhmä päätyi erimielisyyksiin eikä saanut yhteistä esitystä aikaan. Kehysriihessä huhtikuussa hallitus päätyi pienyritysten henkilöperusteisten irtisanomisten ehtojen lieventämiseen ja alle 30-vuotiaiden määräaikaisten työsopimusten helpottamiseen. Jälkimmäisestä myöhemmin luovuttiin. –Taustalla on hyvin huolellinen kolmikantavalmistelu. Mutta tuloksia ei ole saatu aikaiseksi, Sipilä sanoi. Konsensuspolitiikalla ei tarpeeksi tulosta Sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) haastaa suomalaiset keskustelemaan siitä, että rakennetyöttömyyden hoidossa on 90-luvun jälkeen epäonnistuttu. –Meillä ei ole onnistuttu konsensuksen suomilla keinoilla madaltamaan riittävästi työllistämiskynnystä. Silloin eduskunta ei voi mennä sen taakse, että kun konsensus ei kuittaa, niin ei voida tehdä mitään. –Pitää uskaltaa hoitaa perustuslain velvoitetta huolehtia koko Suomen työvoimasta, myös niistä pitkälti järjestäytymättömistä pitkäaikaistyöttömistä, joiden kohdalla työllistämiskynnys tulee vastaan. Ei uskalleta työllistää, kun koetaan, että jos työntekijä laiminlöisi tehtäviään, niin pienyritys menee kumoon, Mykkänen sanoi. Hallitus teki viime viikolla muutoksia esitykseen, jolla madalletaan työllistämiskynnystä pienissä yrityksissä. Työntekijästä johtuvia irtisanomisperusteita aiotaan nyt helpottaa alle 10 työntekijän yrityksissä. Alun perin kohteena olivat alle 20 työntekijän yritykset. Henkilöperusteisen irtisanomisen perusteella asetettavaa työttömyysturvan korvauksetonta määräaikaa eli karenssia aiotaan lyhentää 90 päivästä 60 päivään. Tämän lisäksi hallitus ilmoitti olevansa valmis perustamaan kolmikantaisen työryhmän yhteistoimintalain muutosten jatkovalmistelua varten. Käytännössä irtisanomisen helpottaminen voisi tulla sovellettavaksi esimerkiksi silloin, kun työntekijä ei noudata työaikoja, laiminlyö työnantajan määräämiä työtehtäviä tai suorittaa niitä ohjeiden vastaisesti. Irtisanomiseen voisi oikeuttaa myös sellainen työntekijän epäasiallinen käyttäytyminen, joka vaikeuttaa pienen työyhteisön toimintaa. Irtisanominen olisi mahdollista vasta sen jälkeen, kun työntekijää on ensin varoitettu moitittavasta menettelystä. Työntekijän tilapäinen alisuoriutuminen, vähäiset velvoitteiden rikkomiset tai laiminlyönnit eivät jatkossakaan oikeuttaisi irtisanomiseen.