Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Ilmaston voi pelastaa – jos todellista rohkeutta riittää

Meillä on 4380 päivää aikaa saada pelastettua kotimme, jota myös Maapalloksi kutsutaan, varoittaa YK:n ilmastopaneeli IPCC maanantaina julkaistussa jättimäisessä tutkimusraportissaan. Sen jälkeen kasvihuonekaasupäästöjen sekoittamat ilmastojärjestelmän palauteilmiöt ja takaisinkytkennät eivät ole enää hallittavissa. Vielä ne ovat. Niiden hillitsemiseen löytyy myös tekniikoita, vanhaa ja nopeasti kehittyvää uutta. Ainoa, mikä puuttuu, on todellinen tahto pysäyttää ilmastonmuutos. Donald Trumpin hallinto on tästä surullisin esimerkki. Trumpin ilmastotyperyyden vuoksi muun maailman pitää sitäkin voimakkaammin tehdä kaikkensa ilmastonmuutoksen torjumisessa. Tässä Suomi voisi näyttää erinomaista esimerkkiä. Suomen kannattaisi suojella hiilinieluna toimivia metsiänsä nykyistä laajemmin. Selluloosa- ja paperiteollisuuden sijaan puuta pitäisi käyttää korkean jalostusasteen tuotteisiin. Pystymme parempaan kuin vessapaperin ja pakkauspahvin tuotantoon. Tätä olisi puurakentamisen lisääminen, myös kerrostaloissa. Myöskään puu-designia ei ole pakko jättää ruotsalaisten yksinoikeudeksi. Energiankulutusta voi ohjata verotuksella. Mikään ei myöskään nopeuta päästöttömän tekniikan kehittämistä niin hyvin kuin verotus. Uuden vähäpäästöisen auton hinnasta ylisuuri osa on yhä veroa. Auton ostamisesta pitää verotus tosissaan kääntää fossiilisten polttoaineiden ja niillä ajettavien kilometrien verotukseen. Sähköautoilta autovero pitäisi nollata kokonaan. Tämän olisi pystynyt tekemään jo Sipilän hallitus, jos olisi sitä tosissaan halunnut. Kokonaan päästötöntä polkupyöräilyä puolestaan lisäisi verohelpotus, joka tulisi pyöräilijälle ajettujen pyöräilykilometrien mukaan. Verohelpotuskilometrit olisi helppo laskea pienellä teknisellä lisälaitteella ja älypuhelinsovelluksella. Pyöräilijöiden verohelpotuksen kansanterveydelliset hyödyt olisivat suuremmat kuin valtion menettämät tulot. Myös kierrättäminen on ilmastoteko. Kotitalouksien kierrätystä voi Suomessa vielä huomattavasti tehostaa jätteen monilokerokeräystä laajentamalla. Keskusteluun nousee jälleen myös ydinvoiman lisääminen, Fukushiman, Tshernobylin ja Harrisburgin onnettomuuksista huolimatta. Ydinvoima ei tuota kasvihuonekaasupäästöjä. Suomessa Teollisuuden Voiman, Arevan ja Siemensin rakentama Olkiluoto 3 -voimala on jo yhdeksän vuotta myöhässä, mutta se saadaan todennäköisesti käyttöön noin vuoden päästä. Ydinvoimassa on muita kuin ilmastollisia huolenaiheita. Suomessa ydinjätteen loppusijoitus on ratkaistu niin hyvin kuin se tällä hetkellä voidaan ratkaista. Silti pitää miettiä tarkkaan, kannattaako ydinvoimaan sijoittaa tulevaisuuden ratkaisuna. Paljon on saavutettavissa myös vetytalouteen ja polttokennotekniikkaan kunnolla panostamalla. Päästötöntä vetytaloutta on pidellyt lähtökuopissaan vain öljyyn perustuvan talouden dominanssi. Vetytaloutta varten energian tuotanto ja jakelu pitää rakentaa kokonaan uudelleen, mikä on valtava projekti. Ilmastonmuutoksen torjunta kuitenkin pakottaa ihmiskunnan joka tapauksessa valtaviin projekteihin, mikäli aiomme maapallolla elää ilman jatkuvaa katastrofia vielä vuoden 2030 jälkeenkin.