Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut Näköislehti

Suomen Mielenterveysseura ylistää Almaa ja halusi palkita hänet – yhteistyötä alettiin hioa viime vuonna Linnan juhlissa

Suomen Mielenterveysseura ja laulaja Alma ovat tehneet yhteistyötä noin vuoden verran. Aloite lähti liikkeelle artistista itsestään. Mielenterveysseura ei tuputtanut Almalle mitään tai ehtinyt edes toivoa yhteistyötä. –Lähti Almasta itsestään liikkeelle, että mielenterveys on se, mistä hän haluaa yhteiskunnassa keskustella. Hän halusi antaa omat kasvonsa tälle teemalle, toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi kertoo Lännen Medialle. Suomen Mielenterveysseura ilmoitti keskiviikkona, että tämän vuoden valtakunnallisen mielenterveyspalkinnon saa Alma, joka on ennakkoluulottomasti tuonut esille erityisesti nuorten mielenterveyttä. Tänään 10.10. vietetään maailman mielenterveyspäivää. Sen kansainvälisenä teemana on nuorten mielenterveys muuttuvassa maailmassa. Aalto-Matturin mukaan Alma on tällä hetkellä maailmalla, joten palkinto luovutetaan hänelle myöhemmin. Treffit sovittiin viime vuonna Linnan juhliin Noin vuosi sitten Mielenterveysseura ja Alma alkoivat keskustella konkreettisesta yhteistyöstä. –Hän oli haastatteluissa nostanut esille teemaa ja sanoi, että haluaa Linnan juhlissa tavata järjestöväkeä ja puhua mielenterveydestä. Sari Aalto-Matturi sai kutsun Linnan juhliin viime vuonna, koska Suomen Mielenterveysseura täytti 120 vuotta. –Sovimme Alman kanssa treffit sinne ja siitä se lähti, hän kuvailee. Alma innostui heti mukaan Vihreä nauha -kampanjaan Aalto-Matturin mielestä on tosi hienoa, että on olemassa julkisuuden henkilöitä, jotka antavat kasvonsa monimuotoisuudelle, eli miten mielenterveys kulkee arjessa mukana hyvässä ja pahassa – miten kaikilla voi olla vaikeampia aikoja. –Alma on ollut meille todella tärkeä kasvo. Meidän menestyvä, maailmalla nopeasti suosion saanut Alma, joka haluaa viestiä aitoutta ja viedä eteenpäin mielenterveyden teemaa. Alma innostui heti lähtemään mukaan Suomen Mielenterveysseuran Vihreä nauha -kampanjaan. –Hän antoi kasvot Mielinauhakeräys-kampanjalle, jossa tunnisteena on vihreä mielinauha. Se otettiin käyttöön Suomessa ensimmäistä kertaa viime keväänä. –Vihreää nauhaa käytetään maailmalla mielenterveysasioiden tunnisteena. Alma oli siihen jo törmännyt Englannissa asuessaan ja kummastellut, miksi Suomessa ei ole tullut vastaan vihreää nauhaa. Hän oli heti valmis omaksumaan nauhan itselleen, Aalto-Matturi kertoo. Kampanjan ideana on, että voidaan puhua mielenterveydestä positiivisessa hengessä ja poistaa stigmaa sitä kautta. Alman oma viesti kuului: Olet tärkeä juuri sellaisena kuin olet. Nauhaa myytiin Suomessa huhti-, touko- ja kesäkuussa. Aalto-Matturin mukaan tämänkaltainen kampanja järjestetään taas ensi vuonna. Vihreitä nauhoja myytiin Suomessa noin 25 000 kappaletta, mikä on sama määrä kuin Iso-Britanniassa. –Suomalaiset ottivat nauhan omakseen nopeasti. Kampanjassa joidenkin apteekkien, R-Kioskien ja Stockmann-tavaratalojen kassoilla saattoi nähdä Alman kuvan ja hänen viestinsä. Vain joka kolmanteen puheluun pystytään vastaamaan. Suomen Mielenterveysseura korostaa, että Suomessa ei ole vieläkään tarpeeksi matalan kynnyksen kriisiapua. –Me ylläpidämme valtakunnallista kriisipuhelinta, johon verkosto vastaa noin 53 000 kertaa vuodessa. Puhelimeen soitetaan kuitenkin melkein 200 000 kertaa. Noin joka kolmanteen puheluun pystytään vastaamaan. Seuralla on ollut kaksi vuotta Sekasin -palvelu, jossa voi ottaa verkossa yhteyttä. –Pystymme vuodessa käymään noin 12 000 keskustelua, kun yhteydenottoja on noin 100 000. Eli ei pystytä vastaamaan riittävästi. Aalto-Matturin mukaan matalan kynnyksen palveluita on julkisessa terveydenhuollossa tarjolla hyvin vaihtelevasti. –Kolmas sektori pystyy tuottamaan matalan kynnyksen apua, mutta julkisissa palveluissa kynnys on usein korkealla. Esimerkiksi masennukseen lyhytterapia olisi hyvä hoitokeino, siitä on uusia tutkimustuloksiakin, mutta tarjolla ei juuri ole matalan kynnyksen terapiaa. –Ei ole hoidollista psykoterapiaa julkisena palveluna, vaan kuntouttavaa psykoterapiaa, jossa ihmisen tulee olla ensin tarpeeksi huonossa kunnossa ja tarpeeksi pitkään, että häntä voidaan ruveta kuntouttamaan. Psykoterapiaan pääsyn odotusaika on yleensä vuosi, niin mielestäni se ei ole matalan kynnyksen palvelua. On todella pelottavaa, että nuorillekin kynnykset ovat todella korkeat, että avunsaanti vie aikaa.