Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Taloyhtiöiden yhtiölainoihin pohditaan rajoituksia: Lyhennysvapaa ehkä yhteen vuoteen ja lainallekin voi tulla katto

Eduskunnan tarkastusvaliokunta haluaa rajoittaa taloyhtiölainoista aiheutuvia riskejä. Sen mielestä pitäisi selvittää, mikä on tarkoituksenmukainen taloyhtiölainan enimmäismäärä asunnon velattomasta hinnasta ja pitäisikö yhtiölainan lyhennysvapaa aika rajoittaa vain yhteen vuoteen. Korkotason äkillinen voimakas nousu voi valiokunnan mukaan aiheuttaa merkittäviä ongelmia sekä yksittäisille asunnon omistajille että osalle suurta velkavipua käyttävistä asuntosijoittajista. –Asiakkaan luottoriski- tai maksukykyarviota ei tee kukaan, jos asunnon hankintaan ei tarvita taloyhtiölainan lisäksi pankkilainaa, valiokunnan kuulemat asiantuntijat toivat esille. Taloyhtiölainojen osuus uusien asuntojen velattomasta myyntihinnasta on kasvanut. Sitä on edistänyt taloyhtiölainojen käyttö asuntosijoitusten rahoituksessa. Mikäli asunto-osakeyhtiö tulouttaa rahoitusvastikkeet yhtiön kirjanpidossa, asuntosijoittaja voi vähentää rahoitusvastikkeen pääomatulojen verotuksessa, toisin kuin asunnon omaan käyttöön hankkinut kotitalous. Asuntosijoittaja joutuu kuitenkin maksamaan mahdollisesta myyntivoitosta veroa myös vähennetyn rahoitusvastikkeen osalta. Valtiovarainministeriö on jo asettanut työryhmän selvittämään, miten kotitalouksien suoraa ja taloyhtiölainojen kautta tapahtuvaa epäsuoraa velkaantumista voitaisiin hillitä. Tarkastusvaliokunnan mielestä samassa yhteydessä voitaisiin arvioida rahoitusvastikkeen verovähennysoikeudesta saatuja kokemuksia ja järjestelmän toimivuutta asuntosijoittamisessa. Asuntomarkkinoiden eriytyminen huolestuttaa Eduskunnan tarkastusvaliokunnan mietintö asuntopolitiikan kehittämiskohteista julkistettiin tiistaina. Valiokunta nostaa mietinnössä esiin asuntojen kysynnän ja tarjonnan kohtaanto-ongelman. Kohtuuhintaista valtion tukemaa vuokra-asuntokantaa tulee lisätä pääkaupunkiseudulla ja niillä kasvavilla seuduilla, joilla vuokra-asunnoista on kysyntää pitkällä tähtäyksellä. Toinen merkittävä haaste koskee asuntomarkkinoiden pahenevaa eriytymistä. Valiokunnan mukaan tulee selvittää, miten elinkeino-, alue- ja koulutuspolitiikalla voidaan ehkäistä taantuvien alueiden asumisen ongelmia. Valiokunta kiinnittää huomiota julkisen sektorin vastuuseen toimintojen sijoittamisesta alueellisesti siten, ettei olemassa olevien toimintojen siirtäminen tai lakkauttaminen johda ei-toivotun rakennemuutoksen vauhdittumiseen. Asumistuen määrä on kasvanut merkittävästi ja toimeentulotuella katetaan entistä enemmän asumismenoja. Asumistukijärjestelmän kehittämistarpeet tulee valiokunnan mukaan arvioida ensi vaalikaudella sosiaaliturvauudistuksen yhteydessä. Valtion ja kuntien solmimat maankäytön, liikenteen ja asumisen mal-sopimukset ovat toimineet neljällä kaupunkiseudulla hyvin seutujen kehittämisessä ja parempien asuntotuotantoedellytysten luomisessa. Sopimuksia tulee kehittää pidempiaikaisiksi ja sitovimmiksi ja valtion tulee olla valmis laajentamaan sopimuksia myös uusille kaupunkiseuduille, valiokunta linjaa.