Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Presidentti portaalta – vallankäytöstä on keskusteltava nyt eikä myöhemmin

Lauantaina Turun kirjamessuilla portaille istahti mies. Siitä otettiin valokuva, se päätyi lehtiin ja levisi Twitterissä. Mukana oli tunniste #OnlyInFinland. Kuva oli sympaattinen. Vain meillä Suomessa presidentti saattaa istua täpötäydessä auditoriossa portailla, "tavallisen" kansan joukossa. Pari tuntia myöhemmin kirjamessujen lavalle istui silminnähden närkästynyt presidentti. Sauli Niinistöstä on parin kuukauden sisällä julkaistu kolme kirjaa, joista kaikkien sisältö ei selvästi ole presidenttiä miellyttänyt. Lavalla vastassa oli kirjoittajista kolme. Kohtaaminen äityi paikoitellen kiivaaksi väittelyksi, kun presidentti kävi kirjojen väärinä pitämiään tietoja vastaan. Presidentillä on täysi oikeus puolustautua, oikaista, suuttuakin. Hän voi kommunikoida vaikka kaloilla, jos se hyvältä idealta tuntuu. Niinistö sanoi kirjoihin viitaten vähän toivoneensa, että "olisi saanut hommansa tehtyä" ennen kuin työtä arvioidaan. On kestämätön ajatus, että presidentistä – ihmisestä, poliitikosta, instituutiosta – ei keskusteltaisi ja hänen toimiaan arvioitaisi ja analysoitaisi jo kauden aikana. Syitä on useita. Presidentti, nykyinenkään, ei ole vain mies portaalla. Suomalaisissa asuu edelleen vahvan johtajan kaipuu. Evan tammikuisen kyselyn mukaan noin 60 prosenttia suomalaisista antaisi presidentille ainakin melko paljon valtaa eduskunnan lainsäädäntötyöhön. Kun elokuussa kysyttiin, kenelle poliitikolle suomalaiset antaisivat enemmän päätösvaltaa, 22 poliitikon listan ehdoton ykkönen oli presidentti Niinistö. ( AL 31.8.) Evan populismiraportti viime vuodelta taas kertoo, että vain alle puolet 18–35-vuotiaista suomalaisista pitää ehdottoman tärkeänä elämistä demokraattisessa maassa. Jos viehtymys autoritaariseen populismiin kasvaa tai yksi saa yhä enemmän valtaa, mitä tapahtuu? Yhteiskunnat ovat myllerryksessä ympäri maailmaa. Juuri näistä syistä on tärkeää pohtia poliittisten johtajien valtaa ja toimintaa, myös Suomessa. Demokratia ei pysy pystyssä, ellei sitä vaalita. Arviointi ja keskustelu ovat olennainen osa demokratian toimivuutta. Kenenkään suosio ei saa luoda myyttiä, jonka kohdalla kriittiset silmät suljetaan. Presidentin valtaoikeuksia on rajattu, mutta valtaa hänellä on yhä. Kun presidentti vaikkapa nimittää oikeuskanslerin, hän käyttää muodollista valtaansa. Kun presidentti ottaa kantaa ihonvärinsä vuoksi syrjityksi joutuneen 11-vuotiaan puolesta, hän käyttää arvovaltaansa. Lienee vaikea löytää ihmistä, joka sanoisi tämän olevan väärin. Toiveeseen vahvasta johtajasta liittyy myös esimerkin näyttö. Kun presidentti ”vastaa, kun kysytään”, hän käyttää tavalla tai toisella vaikutusvaltaansa. Se, miten presidentti erilaisia vallan muotojaan käyttää, on olennainen yhteiskunnallinen keskustelunaihe. Huomattavaa on, että epämuodollisen vaikutusvallan käyttö kilpailukykysopimuksen syntymisessä tai Fennovoima-hankkeessa ovat saattaneet olla lopputulokselle eduksikin. Onhan presidentti vakuuttanut kaikin voimin edistävänsä Suomen kansan menestystä. Tästä ei kuitenkaan ole päästy keskustelemaan, vaan on juututtu puhumaan kritiikin sopivuudesta, sanamuodoista tai yksityiskohdista. Presidentti käyttää valtaansa nyt. Siksi siitä täytyy olla mahdollista keskustella nyt ja monella äänellä. Suomen ei pidä olla maa, josta sanotaan: Hiljaisuus – #OnlyInFinland.