Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Sara Hildénin taidemuseon näyttelyiden suunnittelu on jo vaarassa: museo odottaa yhä päätöstä muutosta tai remontista

Sara Hildénin taidemuseo on edelleen ilman ratkaisua museorakennuksen tulevaisuudesta. Tulevien vuosien näyttelyiden suunnittelemisen tekee mutkikkaaksi etenkin taidemuseon kunto. Vuonna 1979 avattu museorakennus on odottanut peruskorjausta jo vuosia. Sopimukset vaihtuvista, kansainvälisistä näyttelyistä pitäisi tehdä jo kahta, kolmea vuotta ennen itse näyttelyn avajaisia. Kun taidemuseon tilojen kohtalo on edelleen mietinnässä, näyttelyiden suunnittelu vaarantuu. –Emme tällä hetkellä tiedä, missä museo tai mahdolliset väistötilat sijaitsevat kahden vuoden päästä. Pahimmillaan muutaman vuoden päästä voi käydä niin, että museo jää ilman vaihtuvaa näyttelyä, koska emme voi tehdä sopimuksia ennakolta ilman varmuutta tiloista, museonjohtaja Päivi Loimaala sanoo. Museorakennuksen saneeraaminen on kallista, etenkin kun museo kaipaisi myös laajennusta. Vaihtoehtona remontin rinnalla on uudiskohde. Sara Hildénin taidemuseon uudelle sijainnille on väläytetty jo useita mahdollisia eri kohteita. Jo kaksi vuotta sitten Aamulehti uutisoi, että Eteläpuiston asemakaavaehdotukseen tehtiin jo mahdollinen varaus taidemuseon paikaksi. Päätöksiä ei ole saatu vuosien odotuksesta huolimatta. Nyt Särkänniemen uusi kaava asettaa museon tilojen tulevaisuuden jälleen uuteen valoon. Särkänniemen alueelle on suunnitteilla muun muassa tapahtumakenttä, kylpylähotelli ja vesiviihdemaailma , köysirata ja rantaravintoloita. Lue lisää: Tässä ovat Särkänniemen uudet suunnitelmat: hotelli, kylpylä ja silta Mustanlahden satamasta Tampereen kaupungin hankepäällikkö Sakari Leinonen kertoo, että Särkänniemen kaavan luonnosvaihe käynnistyy syksyllä ja hyväksymiskäsittelyyn se etenee ensi vuonna. –Paljon riippuu siitä, mitä kaikkea Särkänniemen alueelle lopulta rakennetaan. Esimerkiksi urheilukenttien viereen en välttämättä tahtoisi taidemuseota sijoittaa, Loimaala sanoo. Myös Särkänniemen rakennustyöt aiheuttaisivat museolle ongelmia. –Kun Särkänniemi rakensi museon yläpuolelle vesiseikkailurataa, museo jouduttiin pitämään kiinni ja kaikki teokset tuotiin varastosta suojeltaviksi. Suurien, pitkien rakennustöiden aikana museon avoinna pitäminen voisi olla mahdotonta. Budjetti säilyy tiukkana Sara Hildénin taidemuseon ensi vuoden talousarvioesitys hyväksyttiin syyskuussa. Suuria muutoksia museon talouteen ei ole tulossa, vaan budjetti säilyy samankaltaisena kuin viime vuosinakin. Siis liian pienenä, museonjohtaja sanoo. –Budjetti on jo niin tiukka, että ehdotus hyväksyttiin tällaisenaan. Ei siitä olisi voitu enää kiristää, Loimaala kertoo. Museonjohtaja myöntää, että Tampereen kaupungin vaikean taloustilanteen kannalta on ymmärrettävää, että säästöjä haetaan ennemmin taiteesta kuin esimerkiksi vanhusten hoidosta tai opetuspuolelta. Taide kun sinänsä ei ole välttämättömyys, kuten vaikkapa terveydenhuolto. –Mutta on muistettava, että ihmisen hyvinvointi syntyy kokonaisuudesta. Taide antaa mielihyvää, on ravintoa sielulle ja kuuluu kaikille. Sitä ei pitäisi viedä ihmisiltä edes vaativan taloustilanteen edessä, Loimaala toteaa. Museon tiukan budjetin takia pääsylipun hintaa jouduttiin nostamaan eurolla jo kesän alussa. –Tilavuokran, henkilöstökulujen ja muiden pakollisten kulujen jälkeen itse toimintaan jäävä summa on todella vaatimaton. Totta kai olen tilanteesta huolissani, Loimaala toteaa. Vaikka Sara Hildénin taidemuseon oma kokoelma on kansainvälisestikin mitattuna laaja ja korkeatasoinen, pelkästään kokoelman esittelyn varaan museo ei voi jäädä. –Jos miettii viime vuosien suurimpia hittejä, ne näyttelyt ovat olleet vahvasti yhteiskunnallisia tai muuten ajassa kiinni. Kun taide resonoi aikaansa, se kiinnostaa myös suurta yleisöä. Suuren yleisön kiinnostus on vaikea saavuttaa ilman valtakunnallista markkinointia. Entisestään vuosien aikana kiristynyt vuosibudjetti iskee juuri näyttelyiden mainontaan. –Suomalaisten pitäisi ymmärtää, että näyttelyiden perässä ei tarvitse lähteä Keski-Eurooppaan saakka, vaan saman näyttelyn voi nähdä Tampereella. Siksi tarvitsisimme markkinointiin lisää rahaa. Puhutaan kymmenistä tuhansista kävijöistä, jotka Tampere menettää mainosmarkkojen puutteen takia, Loimaala toteaa.