Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Ken tästä käy, ehtii vielä vaikka mitä

Ken tästä käy, saa kaiken toivon heittää. Danten Jumalaisessa näytelmässä lause on tunnetusti kirjoitettu helvetin porttiin. Ikävimmillä hetkillään näin voi ajatella myös vanhenemisesta: tiettyjen rajapyykkien jälkeen edessä näyttää olevan silkkaa alamäkeä. WHO:n hämmentävä tutkimus kertoo tilastoja 65 vuoden rajapyykistä. ( AL 5.10.) Tutkimuksen mukaan suomalaisella naisella on edessään enää yhdeksän tervettä elinvuotta, kun hän ylittää 65 ikävuoden rajan. Näin sairaudet alkaisivat rajoittaa elämää 74-vuotiaana. Ruotsalaisnaiset sen sijaan elävät 65 vuoden täytyttyä vielä liki 17 tervettä vuotta. Elinajanodote kuitenkin näyttää, että suomalaisnaisella on 65-vuotiaana vielä odotettavissa 22 elinvuotta, hyvää tai huonoa. Tämä on hieman enemmän kuin ruotsalaisnaisilla. Tutkimustulos on nostattanut kulmia, ja sitä on selitetty terveyden ja sairauden kokemuksella. Tulos perustuu ihmisen omaan arvioon, ja lopputulosta määrittää luonnollisesti se, mitä kukakin määrittelee terveeksi tai sairaaksi. Onko liikkumiskyky mennyttä, kun tarvitaan rollaattori, vai siinä vaiheessa, kun lonkkaa kolottaa? Tutkimusprofessori Mika Gissler Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta sanoo, että naiset raportoivat enemmän vaivoja kuin miehet ja suomalaiset taas enemmän kuin ruotsalaiset. Syy asiaan on arvoitus. Gisslerin kollega, tutkimusprofessori Tiina Laatikainen puolestaan arvioi, että suomalaiset saattavat oikeasti olla elämänsä lopulla todella sairaampia kuin monet muut eurooppalaiset. Syynä ovat ravinnon suola ja tyydyttynyt rasva, joita suomalaiset syövät edelleen paljon. Vaikka WHO:n tutkimustulos ei ole ihan yksiselitteinen, ohjaa se pohtimaan mielenkiintoisia kysymyksiä elämän loppukaaren vuosista ja ihmisen omista keinoista vaikuttaa siihen. On selvää, että vanhetessa fysiikka alkaa pettää. Vakavakin sairaus voi yllättää, vaikka elintavat olisivat kuinka hyvät. Kaikkea toivoa ei kannata heittää, sillä ikääntyessäkin elintapojen muutoksella on merkitystä. Laatikaisen mukaan tutkimukset vahvistavat esimerkiksi, että tupakoinnin lopettaminen vielä 60 ikävuoden jälkeen lisää elinikää muutamalla vuodella. Kuntosaleilla on alkanut nähdä yhä enemmän ikäihmisiä. Se on hyvä, sillä liikunta ylläpitää toimintakykyä ja voi lisätä elinvuosia. Olennaista on löytää itselle sopiva tapa liikkua, olla aktiivinen ja nauttia elämästä kohtuudella. Liikuntaa voi olla sienestys tai vaikkapa hiihto, jos sellainen kiinnostaa. Monesti ollaan huolissaan myös ikääntyvien riittävästä ravinnon ja proteiinin saannista. Laatikainen neuvookin, että yli 75-vuotiaan ei kannata laihduttaa ellei ylipainoa ole merkittävästi. Samaan aikaan tärkeää on pitää huolta mielestä ja henkisestä hyvinvoinnista. Vanhemmiten heikentyvä fysiikka saattaa hidastaa ja vähentää aktiivisuutta, mutta sosiaalista elämää ja mielen virkeyttä voi ylläpitää monenlaisin keinoin – ja oman jaksamisen mukaan. Kasvava ikänumero ei tarkoita, että elämästä nauttiminen loppuu. Dantea mukaillaksemme: Ken tästä käy, ehtii vielä kaikenlaista.