Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Kenen aika on oikea suomalaisille?

Euroopan unionissa ollaan suorastaan hellyttävän yksimielisiä siitä, että kellojen siirtely talvi- ja kesäajan välillä saisi loppua. Suunnitelmien mukaan siirtely voi loppua jo ensi vuonna. Seuraava kiistanaihe jäsenmaiden sisällä on, haluatko ne elää nykyisessä talvi- vai kesäajassa. Suomessa kantaa muodostaessa kartoitetaan myös kansalaisten mielipidettä. Kyselyyn voi vastata vielä runsaan viikon otakantaa.fi -palvelussa. Tätä kirjoittaessa mielipiteensä oli saanut sivuston laskurin mukaan sanottua vajaa 257 000 ihmistä. Suomalaisten mielipiteitä aiotaan selvittää myös "perinteisellä" tutkimuslaitoksen tekemällä kyselyllä niin, että siitä saadaan edustava otos. Suomen aikapaikasta päättää lopulta eduskunta. Kellojen siirtelyn lopettamiselle on suomalaisten keskuudessa vankkaa kannatusta. Peruskuvio on , että kesäajassa valoa on enemmän illassa, talviajassa aamussa. Vaan kumpi aika olisi parempi? Terveyden kannalta asiaa katsovat tutkijat, kuten Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Timo Partonen ja Sosten erityisasiantuntija Tuuli Lahti , kannattavat talviaikaa. ( AL 28.9.) Partosen ja Lahden mukaan talvi- eli normaaliaika olisi parempi vaihtoehto, sillä valoisammat aamut muun muassa helpottaisivat heräämistä, suojaisivat sydäntä ja lievittäisivät kaamosoireita. Liikenteen kannalta asiaa katsova Liikenneturvan projektitutkija Raimo Tengvall taas on laskeskellut ( AL 29.9.), että kesäaika olisi parempi vaihtoehto liikenneturvallisuuden kannalta. Selvityksen mukaan pysyvä talviaika voisi aiheuttaa viidessä vuodessa reilut 1 850 onnettomuutta lisää, siis vajaat 400 onnettomuutta vuodessa. Näin kävisi, kun pimeällä liikuttaisiin tunti aiemmin. Aamulehden laskelmissa (22.9.) kävi ilmi, että aamun torkku iltakukkuja hyötyisi pysyvään kesäaikaan siirtymisestä valon kokonaismäärässä. Jos herää aamuisin kello 8, menettäisi pysyvässä talviajassa vuodessa yli 200 tuntia valoa. Jos herää kuudelta, valotappiota kertyy alle sata tuntia. Pysyvässä kesäajassa kahdeksalta heräävä saisi vuodessa 26 valoisaa tuntia lisää. Moni pitää ajatuksesta, että iltaisin, töiden ja koulun jälkeen, valoa riittäisi kesäajassa enemmän. Ratkaisussa terveyden ja liikenteen lisäksi pitäisi antaa painoa myös arjelle ja arjen järjestelyille. Suomen Ladun toiminnanjohtaja Eki Karlsson kannattaa siirtymää kesäaikaan. Hänen laskelmiensa mukaan Etelä-Suomessa saataisiin tällöin yli 90 tuntia vuodessa valoa ulkoiluun. Silläkin on arvonsa. Kellojen siirtoa koskevan keskustelun yhteydessä kannattaakin pohtia myös suomalaisen yhteiskunnan toimintarytmiä ylipäätään. Täytyykö edelleen elää agraariyhteiskunnan kellon mukaan, vaikka harrastusyhteiskunta on jo aikaa sitten kellahtanut toisenlaiseen rytmiin? Talven kaamos voisi olla monille helpompi, jos vaikkapa töihin ja kouluun saisi mennä hieman nykyistä myöhemmin. Se ei tietenkään poista sitä, että päivän valoisa aika menee talvella monilla arkisin sisätiloissa. Kampanjoinnin väärti voisi olla myös mahdollisuus ulkoilla keskellä päivää. Harva pystyy päiviään ihan näin järjestämään, mutta jo edes kahvihyppely työpaikan ulkopuolelle voi auttaa vähän.