Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut Näköislehti

Musiikki & Media: Radiolla ei ole varaa hukata hittiäkään – juontajan merkitys vain kasvaa

Miksi juuri tämä kappale soi radiossa? Ei ainakaan sattumalta. Kaupallisella radiokanavalla ei ole varaa kokeilla. Kun kappale nostetaan soittolistalle, puhutaan mainosmarkoiksi muutettuna satojen tuhansien eurojen arvoisesta soittoajasta. –Viisitoista sekuntia maksaa noin 500 euroa. Siitä voi laskea, Nelonen Median musiikkipäällikkö Mikko Koivusipilä sanoo. Nelonen Media käyttää vuosittain noin puoli miljoonaa euroa tutkimukseen, jolla se pyrkii löytämään radiokanavilleen (mm. Suomipop, Rock, Aalto) juuri oikeat kappaleet. –Etsitään kanavan kohderyhmään kuuluvia ihmisiä, soitetaan heille kuuden sekunnin klippejä kappaleista ja pyydetään arvioimaan asteikolla nollasta kymmeneen tiettyjä asioita: pitääkö kappaleesta, onko kyllästynyt siihen, kuinka tunnettuna sitä pitää, Koivusipilä avaa prosesseja. –Jos emme tekisi tutkimusta, emme löytäisi kaikkia hittejä – sellaisia, jotka voivat todella läikäyttää ihmisten tunteita. Niitä menisi hukkaan. Oku Luukkainen on Bauer Media -yhtiön "head of music". Alaisineen hän vastaa siitä millaista musiikkia muun muassa Radio Nova, Iskelmä ja Radio 957 soittavat. Myös hän luottaa tutkimuksen, sillä sellaista musiikkipäällikköä ei olekaan, jonka korva olisi erehtymätön. –Olen ollut radioalan ammattilaisten raadissa kuuntelemassa Kasmirin Vadelmavenettä . Yhdeksän kymmenestä oli sitä mieltä, että kappale on liian vaikea suomalaisille. Että tuskin radioon. Biisit.info-palvelun mukaan Vadelmavene on soinut kotimaisilla radiokanavilla noin 7 300 kertaa. Se oli vuoden 2014 kolmanneksi soitetuin kappale Suomessa. –Se, että kappale soi radiossa, ei tarkoita, että biisi olisi jotenkin erinomainen. Siihen on muita syitä. Vastaavasti on paljon hyviä biisejä, jotka eivät soi radiossa, Luukkainen pyörittelee. Hän tekee itsekin musiikkia. Kesällä julkaistu Ysäriboi on kajahtanut eetteriin 27 kertaa – eli noin kaksi kertaa viikossa. Radio on muutakin Koivusipilä ja Luukkainen puhuivat torstaina Hotelli Tornissa. "Musiikkipäälliköiden tentti" on perinteinen osa Musiikki & Media -tapahtumaa, joka jatkuu Tampereella lauantaihin asti. Tentissä olivat mukana myös YleX:n Tapio Hakanen ja Bassoradion Henrik Suhonen . Heidän edustamansa mediat eivät testaa radioon tyrkyllä olevia kappaleita kohderyhmillä vaan luottavat asiantuntijoiden näkemykseen. –Me lähetämme viiikossa yli 30 tuntia erikoisohjelmia. Kiinnostavimmat kappaleet rockin, räpin tai konemusiikin alueilta löytyvät tiimityönä näihin genreihin erikoistuneiden toimittajien avulla, Hakanen kertoo. Suhonen näkee Bassoradion laajempana kokonaisuutena kuin "vain radiona". Basso edustaa elämäntyyliä, jota osa asiakkaista kuluttaa radion, osa sosiaalisen median ja osa tapahtumien kautta. –Meitä ei kiinnosta artistissa vain se, millaisen biisin tämä on juuri nyt tehnyt. Yhtä kiinnostavaa on harrastaako hän vaikkapa skeittausta tai tekeekö vlogivideoita. Teemme yhteistyötä sellaistenkin artistin kanssa, joiden musiikki ei Bassoradiossa soi. Tulevaisuuteen katsoessaan päälliköt olivat yksimielisiä. Suoratoistopalvelujen kehittyessä radiojuontajan merkitys vain korostuu. Ihminen luo tarinan.