Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Vuorotyön tekemiseen ei ole ikärajaa, vaikka sopeutuminen vaihteleviin vuoroihin alkaa heiketä jo 45-vuotiaana – vaikutus uneen voi tulla yllätyksenä

Noin 40 prosentilla vuorotyöntekijöistä on merkittäviä unihäiriöitä. Unihäiriöistä yleisin on unettomuus, joka taas altistaa psyykkisille ja fyysisille sairauksille ja heikentää työkykyä. Työterveyslaitoksen erikoispsykologin Heli Järnefeltin mukaan sopeutuminen vuorotyöhön vaikeutuu iän myötä. –Monelle esimerkiksi hoitoalan työt iäkkäämpänä aloittaneelle vuorotöiden vaikutus uneen voi tulla yllätyksenä. Pitäisikö vuorotyön tekemiselle olla ikäraja? –Ikärajaa ei ole. Sopeutuminen vuorotyöhön alkaa heiketä kuitenkin 45 ikävuoden jälkeen. Osa pystyy sopeutumaan vuorotyöhön eläkeikään asti. Järnefelt sanoo kuitenkin, että suuri osa aloittaa esimerkiksi juuri hoitoalalla nuorena. Sopeutuminen ei silti ole selvää nuorellekaan. –Nuori tai vanha, yksilölliset ominaisuudet vaikuttavat. Harva pystyy Järnefeltin mukaan sopeutumaan fysiologisesti pelkän yövuoron tekemiseen. Nopeasti kiertävään kolmivuorotyöhön on useimpien helpompi sopeutua kuin jatkuvaan yötyöhön tai useisiin peräkkäisiin yövuoroihin, koska silloin sopeutuminen normaaliin rytmiin on vapaapäivinä helpompaa. –Vapaapäivinä univajetta kannattaa korvata nukkumalla hieman pitempään tai ottamalla päiväunet. Jatkuvaa myöhäistä ilta- tai yötyötä tekevän kannattaa vapaapäivinä suosia iltapainotteista rytmiä. Unta pyrittiin parantamaan ilman lääkkeitä Työterveyslaitoksen ja työterveysyksiköiden yhteistutkimuksessa tutkittiin psykologisten hoitomuotojen vaikuttavuutta vuorotyöntekijöiden unettomuuden hoidossa. Tutkimuksessa selvitettiin keinoja, joilla työterveyshuolto voi tukea univaikeuksista kärsiviä vuorotyöntekijöitä. Normaalille nukkumisajalle ajoittuvat työvuorot vaikuttavat negatiivisesti uneen ja vireyteen, mutta uneen vaikuttavat myös yksilölliset elämäntavat, nukkumistottumukset ja rauhoittumiskeinot. Työterveyslaitoksen tutkimuksessa vuorotyöläisen unta pyrittiin parantamaan ilman unilääkkeitä. Järnefelt toteaa, että kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmät on todettu hyödyllisiksi unettomuuden hoidossa. –Vuorotyöntekijöiden tietoa unettomuudesta lisättiin ja heille annettiin ohjeita menetelmiin, joilla päästiin parempaan unirytmiin ja joilla helpotettiin nukkumiseen liittyvää jännitystä ja huolta. Heitä opastettiin muun muassa rentoutumaan ja hyödyntämään mindfulness-menetelmää. Tutkimukseen osallistuneilla unettomuuden vakavuus ja uupumuksen oireet vähenivät hoitojen jälkeen. Eniten hyötyivät ryhmähoitoa saaneet. Kymmenen prosenttia kärsii jatkuvasta unettomuudesta Kolmannes hankkeessa mukana olleista ei kuitenkaan saanut helpotusta uniongelmiinsa hankkeen tarjoamin keinoin. –Unettomuuden taustalla voi olla esimerkiksi sairauksia tai unen kannalta hankalasti ajoittuvat työvuorot voivat olla unettomuuden keskeisin syy. Jos unettomuuteen ei löydy muuta keinoa kuin säännöllisempi rytmi, niin asia kannattaa ottaa puheeksi työnantajan kanssa. –Usein keskusteluun tarvitaan työterveyshuollon tukea. Joillain työpaikoilla työaikoja voidaan muokata, toisilla ei. Noin 40 prosentilla väestöstä on tilapäisesti unettomuutta ja noin kymmenen prosenttia kärsii jatkuvasta unettomuudesta. Jos viisikerroksisessa kerrostalossa asuu sata ihmistä, niin joka kerroksessa on pari ihmistä, jotka valvovat öisin. –Se on paljon, Järnefelt summaa.