Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Likapyykkärillä on epäkiitollinen urakka

Jos sanalle työrukkanen hakee ajankohtaista kuvitusta, voi tällä hetkellä kääntyä Britannian pääministerin Theresa Mayn puoleen. Jos etsii kuvitusta sanonnalle "puun ja kuoren välissä", voi myös katsella Mayta. Jos taas etsii kasvoja modernille Juudakselle, mieleen hiipii samaisen maan entisen ulkoministerin Boris Johnsonin kuva. Britannian EU-eron takaraja lähenee, erosopu ei. Sotku ja nujakat Mayn oman konservatiivipuolueen sisällä ovat sellaisia, että kaikki John Cleesen avioerot näyttävät sekä helpoilta että halvoilta. May yritti keskiviikkona vakuuttaa konservatiivipuolueen jäseniä linjapuheellaan. "Meillä on kaikki, mitä menestykseen tarvitaan", May hehkutti brexitiin liittyen. "Uskon intohimoisesti, että parhaat päivämme ovat edessämme." Hän toisti viestinsä siitä, että toinen kansanäänestys EU-erosta olisi demokratian halveksimista ja piikitti brexitiä vastustavaa Skotlannin pääministeriä Nicola Sturgeonia tämän puheista. Hän vakuutti jälleen, ettei Britannia pelkää lähteä EU:sta ilman sopimusta, jos niikseen tulee, mutta huomautti, että tila ilman sopimusta ei olisi eduksi sen paremmin Britannialle kuin Euroopan unionillekaan. Parhaan mahdollisen brexitin metsästys taas johtaisi pahimmillaan siihen, ettei koko brexitiä tule, May yritti yhdistää joukkojaan. Päivää aiemmin Boris Johnson oli kaivanut maata pääministerin jalkojen alta sanomalla, ettei Mayn suunnitelma EU-erosta ole käytännönläheinen tai kompromissi, vaan vaarallinen ja epävakaa sekä poliittisesti että taloudellisesti. "Tämä ei ole demokratiaa. Tätä emme äänestäneet," Johnson kritisoi. Vain hetkiä ennen Mayn puhetta oman puolueen parlamenttiedustaja vaati Mayta eroamaan. "En tunne ainuttakaan konservatiiviedustajaa, joka odottaisi, että Theresa May johtaa meidät seuraaviin vaaleihin." Edustajan vastaus sopivaksi johtajaksi oli, kuinka ollakaan, Johnson. Samaan aikaan Mayn huteraa koalitiota kasassa pitävän pohjoisirlantilaisen DUP-puolueen johtaja Arlene Foster sanoo, ettei puolue hyväksy mitään sopimusta, joka luo rajan Pohjois-Irlannin ja muun Britannian välille. "Tämä punainen viiva on verenpunainen viiva", Foster oli kommentoinut BBC:lle. Mitäpä sitä ihminen vihollisilla, kun on kavereita. Tästä asetelmasta pääministeri yrittää solmia erosopimusta ja neuvotella Britannian ja EU:n tulevasta suhteesta. Tällä hetkellä näyttää kaukaiselta, että sellaisia kynäilytaitoja olisi, jotka toisivat kaikkia miellyttävän sopimuksen. Paineen lisääminen on tietysti osa taktiikkaa, mutta yhä enemmän näyttää myös sieltä, että brexitin mukana menee myös Mayn johtajuus. David Cameron sentään ymmärsi hirttää itsensä brexit-kansanäänestyksen tulokseen ja pääsi näin neuvottelupiinasta. Mayn epäkiitollinen tehtävä näyttää olevan nyrkkipyykätä muiden otteluvaatteet ja sen jälkeen saada potkut. Jos tai kun Britannia eroaa EU:sta, sopimuksella tai ilman, jäljelle jää toisenlainen Euroopan unioni. May korosti puheessaan brexitin tuovan maahanmuuttopolitiikan Britannian omiin käsiin. On hiukan häkellyttävää, että vapaan liikkuvuuden rajoittaminen Euroopassa on vuonna 2018 hurrauksia keräävä iskulause. Kenen eduksi se lopulta todella on?