Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut Näköislehti

Selvitimme verenluovutuksen historiaa, sillä "verta ei voi korvata lääkkeillä" – Millainen on veren matka suonesta apua tarvitsevalle?

Helppous ja mukavuus ovat avainasemassa, kun Suomen Punaisen ristin verenluovutustilaisuus tuodaan ihmisten keskuuteen. –Ei ollut enää mitään syytä olla luovuttamatta, Timo Mankonen toteaa ensimmäisen luovutuksensa jälkeen. Mankonen saapui verenluovutukseen torstaina Aamulehden aulaan, jossa järjestettiin Aamulehden ja Solteqin yhteistyöllä luovutusmahdollisuus. Aamulehti kertoi aiemmin , että tällä hetkellä on pulaa yleisimmän veriryhmä, A+; verestä ja hätäverestä, O-, jota voi antaa silloin, kun potilaan veriryhmää ei tiedetä esimerkiksi onnettomuustapauksessa. Vaikka tiettyjen veriryhmien luovuttajille on nyt tarvetta, tilanne ei ole katastrofi. Tarve ei tarkoita sitä, ettei sairaalassa olisi verta. –Me olemme koko ajan ennakoivasti liikkeellä. Sairaaloissa riittää verta, mutta meidän pitää katsoa aina pari päivää eteenpäin, SPR:n Veripalvelun viestintä- ja henkilöstöjohtaja Willy Toiviainen kertoo. –Akuuttia hätätilannetta ei ole, emmekä halua, että sellaista syntyisikään. Sairaaloilla on omat varastonsa, ja veripalvelulla on oma varasto, jossa on arviolta noin Suomen viikon tarpeeseen verta. Näin voit varautua verenluovutukseen, katso video: 200 000 luovutusta, 50 000 autettua potilasta Mahdollisuus piipahtaa luovutuksessa kesken työpäivän aivan keskustan tuntumassa houkutteli paikalla yhteensä 65 luovuttajaa. 19 heistä oli ensikertalaisia, mikä on Toiviaisen mukaan suhteellisesti hyvin korkea luku. –Jäi hyvä kokemus tällaisesta kiertävästä pisteestä, Timo Mankonen toteaa luovutuksen jälkeen. –Kivaa ja helppoa tämä on, kunhan vain saa aikaiseksi, Saija Aalto kuvailee oman verenluovutuskokemustaan. Myös Aalto luovutti verta torstaina ensimmäisen kerran. Hyvin sujunut luovutus sai Aallon liittymään heti SPR:n verenluovutuksen viestilistalle. –Nopeasti meni itse luovutus. Ei tunnu missään, ja hyvin voi mennä töitä jatkamaan, Aalto naurahtaa. Konkariluovuttajankin silmin verenluovutustapahtuma vaikuttaa toimivalta paikalta luovuttaa verta. Eeva Mäkinen luovutti torstain tapahtumassa verta jo 64. kerran. Työ sairaalassa osoitti aikanaan Mäkiselle verenluovutuksen tärkeyden. –Olen luovuttanut, koska olen ollut hyvässä kunnossa enkä ole lääkkeitäkään tarvinnut. Auttamisen halusta, Mäkinen sanoo. Aamulehden aulassa torstaina verta luovuttaneet lukeutuvat noin 800 päivittäiseen verenluovuttajan joukkoon. Vuositasolla se tarkoittaa noin 200 000 verenluovutusta. Tällä määrällä autetaan SPR:n arvion mukaan vuodessa lähes 50 000 potilasta Suomessa. Luovutettu veri on potilasta varten käyttövalmis noin parissa arkipäivässä. Tätä ennen veri erotellaan kolmeen osaan: punasoluiksi, verihiutaleiksi ja plasmaksi. Lisäksi luovutettu veri tutkitaan huolellisesti infektioiden, kuten HIVin ja hepatiitin, varalta. Aluksi veri luovutettiin suonesta suoneen Verensiirtoja on tehty Suomessa jo vuodesta 1913 ja pitkään historiaan sisältyy monta kehitysaskelta. 1930-luvulla verenluovutus alkoi yleistyä ja partiolaiset aloittivat veriliiton, jonka kautta luovuttajia kutsuttiin tarvittaessa toimintaan. –Aluksi verta luovutettiin suonesta suoneen, eikä tapahtuma ollut ihan riskitöntä luovuttajallekaan. Riskinä oli veren hyytyminen, viestintä- ja henkilöstöjohtaja Toiviainen kertoo. Myöhemmin, kun veren hyytyminen keksittiin estää sitraattiliuoksen avulla, verta voitiin pullottaa. Sodan aikana luotiin pohja nykyiselle verenluovutukselle. Kotirintamalla luovutettiin verta verihuollon tarpeisiin rintaman läheisyyteen. Sotien jälkeen vuonna 1948 vastuun verihuollosta otti Punainen risti, niin kuin monessa muussakin maassa. Se tarkoittaa, että tänä vuonna vietetään Veripalvelun 70-vuotisjuhlaa. Tarve vähenee, mutta ei lopu Tänä päivänä väestön ikääntyessä on odotettu, että veren käyttö sairaaloissa lisääntyy, kun esimerkiksi leikkausta vaativien hoitojen tarve kasvaa. Hieman yllättäen todellisuus onkin toinen. –Verenkäyttö vähenee sairaaloissa ja se on vähentynyt jo muutamia vuosia. Esimerkiksi 10 vuotta sitten tarvittiin noin 1 000 luovuttajaa päivässä, kun nyt tarvitaan 800. Hoitometodien kehittyessä veren tarve vähenee, kun leikkauksia voidaan tehdä ilman verensiirtoja. Toiviaisen mukaan trendi on Euroopan laajuinen. –Mutta 800 on edelleen paljon, ja tarpeen väheneminenkin hidastuu. Verta kun ei voi korvata lääkkeillä.