Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Poliisijohdon virkarikossyytteiden käsittely alkaa tänään oikeudessa — Saiko Jari Aarnio puuhata valvomatta rikollisten kanssa?

Helsingin käräjäoikeus alkaa tänään tiistaina käsitellä poliisijohdon virkarikosjuttua. Syyttäjä vaatii rangaistusta peräti kahdeksalle poliisimiehelle, eli käytännössä koko Helsingin huumepoliisin tietolähdetoiminnasta vastanneelle komentoketjulle. Alun perin tutkinnassa oli yhdeksän virkamiestä, mutta yhden kohdalla juttu ehti vanhentua ennen syytteen nostamista. Epäillyt rikokset ajoittuvat vuosille 2008–2013. Virkavelvollisuuden rikkomisesta epäillään muun muassa ex-poliisiylijohtaja Mikko Paateroa , keskusrikospoliisin päällikköä Robin Lardotia , Helsingin poliisilaitoksen entistä päällikköä Jukka Riikosta ja nykyistä päällikköä Lasse Aapiota . Virkarikoksista epäillään myös useita alemmissa virkatehtävissä työskenteleviä poliisimiehiä. Syyttäjä vaatii poliiseille neljän kuukauden ehdollista vankeutta tai ankaria sakkoja. Kaikki syytetyt kiistävät rikokset. Käräjäoikeus on varautunut käsittelemään juttua ensi huhtikuulle asti. Käsittelypäiviä asialle on varattu yli 60. Aarnio nousee syytettyjen penkille Poikkeuksellinen rikosjuttu liittyy Helsingin huumepoliisin ex-päällikön Jari Aarnion huumerikoksiin, joista tämä on saanut maksimituomion käräjäoikeudessa. Aarnio on valittanut päätöksestä hovioikeuteen. Hän nousee syytettyjen penkille entisten työtovereidensa kanssa tänään. Syyttäjä uskoo, että Aarnio sotki tarkoituksellisesti tietolähderekisteriä salatakseen hämäräpuuhiaan poliisin sisällä. Syyttäjän mukaan loput syytetyt tiesivät ongelmista, mutta katsoivat niitä läpi sormien mahdollistaen näin Aarnion rikollisen toiminnan. Tietolähderekisteri on poliisin salainen työkalu. Sääntöjen mukaan poliisin on kirjattava tietolähteensä ja kaikki näiden kanssa tehty yhteistyö, kuten tapaamiset, keskustelut ja palkkiot rekisteriin. Vain tällä tavoin toimintaa on mahdollista valvoa. Tietolähdetoiminta tarkoittaa poliisin ja rikollismaailman vinkkimiesten välistä salaista yhteistyötä, jossa poliisi saa tietoa esimerkiksi rikoksista. Valvomattoman toiminnan riskinä on esimerkiksi poliisimiesten ja rikollisten liiallinen lähentyminen. Osa epäillyistä jo eläkkeellä Osa virkarikoksista epäillyistä poliiseista toimii nykyään muissa tehtävissä kuin epäiltyjen rikosten tapahtuma-aikaan. Paatero ja Riikonen ovat eläkkeellä. Apulaispoliisipäällikön tehtävästä Helsingin poliisin johtoon noussut Lasse Aapio pidätettiin syytteiden takia virastaan viime toukokuussa. Samoin virasta pidätettiin syyskuun puolessa välissä KRP:n päällikkö Robin Lardot, vaikka syytteet eivät liity KRP:iin mitenkään. Sisäministeriö perusteli virasta pidättämistä Aapion ja Lardotin korkeilla virka-asemilla ja kertoi tahtovansa varmistaa kansalaisten luottamuksen poliisiin syytteiden käsittelyn ajaksi. Pitkä oikeudenkäynti Oikeudenkäynnin maratonmitta johtuu syytettyjen määrästä ja sen kietoutumisesta monimutkaiseen Aarnio-vyyhtiin. Lokakuulle oikeus on varannut 13 istuntopäivää ja suuri osa niistä kuluu kirjallisten todisteiden läpikäymiseen. Vastaajat yhtä lukuun ottamatta saavat puheenvuoron loka-marraskuun aikana. Tämän jälkeen tuomioistuimella on edessään valtava urakka todistajien kuulemisissa, jotka jatkuvat maaliskuun lopulle saakka. Oikeus kuulee todistajina valtavaa määrää poliiseja ja muun muassa tietosuojavaltuutettu Reijo Aarniota ja ex-ministeri Päivi Räsästä . Helsingin käräjäoikeus aloittaa tiistaina poliisijohdon rikossyytteiden käsittelyn. Syytteessä ovat muun muassa ex-poliisiylijohtaja Mikko Paatero, keskusrikospoliisin päällikkö Robin Lardot, Helsingin poliisin ex-päällikkö Jukka Riikonen ja nykyinen päällikkö Lasse Aapio sekä huumepoliisin ex-päällikkö Jari Aarnio. Syyttäjä vaatii epäillyille rangaistusta virkavelvollisuuden rikkomisesta. Syyttäjä uskoo, että Aarnio jätti kirjaamatta, poisti ja muutti tietoja Helsingin huumepoliisin tietolähderekisteristä salatakseen rikollisen toimintansa. Syyttäjän mukaan syytetyt olivat tietoisia rekisteriin ja sen käyttöön liittyvistä ongelmista, mutta eivät puuttuneet asiaan. Tämä mahdollisti Aarnion rikollisen toiminnan poliisissa. Oikeus käsittelee juttua ensi huhtikuuhun 2019 saakka, istunnoille on varattu 61 päivää.