Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Suositussa tv-ohjelmassa piilotellaan nokialaista salkkua, jonka sisällä on iso palkintopotti – Laukku ei vedä vertoja yrityksen erikoisimmalle tuotokselle

Mikä se onkaan sellainen, minkä toiset yrittävät parhaansa mukaan piilottaa ja toiset tekevät kaikkensa sen löytääkseen? Tällä hetkellä se on nokialainen alumiinisalkku, jota metsästetään kuumeisesti MTV3:n suosikkisarjassa Ota rahat ja juokse . Tai no, jos tarkkoja ollaan, niin kilpailijat saalistavat salkun sisältöä. Sitä kymmentä tuhatta euroa riihikuivaa käteistä, joka salkun sisään on suljettu. Ja niin tiiviisti onkin, että vaikka salkun nakkaisi suonsilmään, ei yksikään seteli pääse kostumaan tai rypistymään. –Mitat ovat millintarkat. Jouduimme käyttämään mallina omia seteleitä, mutta ei se haitannut, kun ei sentään korkeutta jouduttu niiden avulla mittaamaan, nauraa Esa Martikkala . Asiakkaan toive on laki Martikkala on luotsannut omaa alumiinilaukkuja valmistavaa yritystään pian kolmenkymmenen vuoden ajan. Alpensi oy kehittyi ja kypsyi hiljalleen miehen mielessä yhdentoista Purso oy:ssä vietetyn työvuoden aikana. Alusta asti liikeidean pohjana oli se, että Alpensissa valmistetaan sitä, mitä asiakkaat ikinä toivoisivatkaan. Ja paremmin, kuin he ikinä uskaltaisivat toivoakaan. –Tyypillinen asiakas on sellainen, jolla on jotakin arvokasta tavaraa, joka pitäisi saada kuljetettua kevyesti, kätevästi ja vahingoittumattomana. Sellaisen laukun minä sitten heille suunnittelen, ja se valmistetaan täällä käsityönä. Siurossa sijaitsevissa tuotantotiloissa valmistetaan vuosittain muutama tuhat erilaista laukkua. Tilaustyön ollessa kyseessä on luonnollista, että tilausmäärät vaihtelevat ja tuotteita tehdään kerralla yhdestä muutamaan sataan. Valmiita alumiiniprofiileita on varastossa parikymmentä erilaista, niistä saadaan leikattua ja taivuteltua lähes minkälaista ja -kokoista kapinetta tahansa. Profiilit tulevat muutaman kilometrin päästä Pursolta, ja sinne ylijäämäkin viedään uusiokäyttöä varten. Navalta navalle, maapallon ympäri Tällä kertaa kokoonpanopöydällä on salkku, jonka tulee suojella tulevan isäntänsä kamerakalustoa. Sen pitää kestää Finnairinkin ryöpytys, Martikkala vitsailee, mutta toteaa samaan hengenvetoon, että on heidän laukkunsa päältä joskus paloautollakin ajettu. Kanteen tuli pieni lommo, mutta sisuskalut säästyivät. Hyvä niin, sillä laukkujen sisällöstä puhuttaessa telkkariohjelmassa saalistettavat summat ovat vain paperia. Etelänavalle on viety Alpensin salkuissa satojen tuhansien arvoisia mittalaitteita. Mittaushelikoptereita, joilla pystytään keräämään muutaman sadan metrin lentokorkeudesta esimerkiksi kolmiulotteista tietoa maaperästä, odottaa tuotantohallin nurkassa pino enemmän arkkua kuin salkkua muistuttavia kuljetuslaukkuja. Suomen Punaisen Ristin kenttäsairaaloita varten Alpensilla on valmistettu jo tuhansia alumiinilaukkuja, jotka ovat matkanneet katastrofialueille eri puolille maailmaa. Suomen ampumahiihtäjien kärki kuljettaa Alpensin laukuissa aseensa kisapaikalle, ja tilataanpa rallimaailman huipullekin säännöllisesti kypäränkuljetuslaukkuja. Eivät ne kypärät itsessään, Martikkala tarkentaa, vaan ne mainokset. Niihin ei saa tulla naarmun naarmua. –Maailmassa ei ole sellaista mannerta, missä meidän laukkumme eivät olisi käyneet. Reilut kymmenen prosenttia tuotteistamme menee suoraan vientiin, ja välillisesti lähestulkoon kaikki. Sopivasti hulluja ideoita Entä, esittävätkö asiakkaat koskaan ihan päättömiä toiveita? Eivät varsinaisesti, kuuluu vastaus. Hulluintakaan toivetta Martikkala ei osaa äkkiseltään sanoa, mutta yksi mieleenpainuneimmista tulee kuin apteekin hyllyltä. Se oli erään tehtaan johtoportaan pyynnöstä valmistettu V16-moottoria muistuttava viinasalkku. Sen pinta oli pikimusta ja sisus niin tulipunainen, kuin moottori kuumetessaan vain voi olla. Pöydälle nostettuna se avautui neljään osaan ja paljasti sisäänsä kätketyt pullot, kuusitoista kappaletta kaikkiaan. Se, jos mikä, nostatti varmasti ihastuneita huokauksia fiineimmissäkin edustusilloissa. –Kaikenlaista on tullut tehtyä, eikä vielä ole tullut vastaan toivetta, jota ei olisi pystytty toteuttamaan. Sepä onkin juuri se juttu, mikä pitää aivot virkeinä vielä seitsemänkymppisenäkin.