Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Ainutlaatuinen riippusilta Sastamalassa uhataan sulkea – Suomen pisimmän riippusillan pelastamiseksi tarvitaan nyt uusia ideoita

–Kyllä me yksi riippusilta korjataan! Keikyäläiset ovat valmiita vaikka talkoisiin, jotta tänä vuonna 70 vuotta täyttävä Suomen pisin puinen riippusilta Sastamalassa saataisiin viimein kuntoon. Kylän väki näyttää nyt olevan toden teolla ja toisissaan vaatimassa sillan korjauksen toteuttamista. Esimerkiksi tiistaina yleisötilaisuuteen osallistui peräti 110 henkeä, mikä lienee Keikyä-talossa sijaitsevan Äetsän entisen valtuustosalin ennätys. Yleisön puheenvuoroista päätellen sillalla on iso symboliarvo. –Jos silta katoaa, menee meiltä tältä kylältä viimeinenkin palvelu, huokaisi joku. Keikyässä sijaitseva Suomen pisin puinen riippusilta on laajan peruskorjauksen tarpeessa. Keikyän riippusillan kannen kokonaispituus on 228 metriä ja leveys 1,65 metriä. Sillalla on poikkeuksellinen rakenne, sillä se muodostuu kahdesta osasta, jotka yhdistyvät toisiinsa Kokemäenjoessa olevassa pienessä saaressa. Uhkana sillan sulkeminen Sillasta tehdyt kustannusarviot ovat olleet 400 000–900 000 euroa. Niinpä ulkopuolinen rahoitus on tarpeen. Ellei peruskorjaus toteudu, joudutaan silta sulkemaan kolme vuoden päästä. Harmia lisää se, ettei viime tarjouskierroksella saatu yhtään raameihin sopivaa tarjousta. Halvinkin oli yli miljoonaa euroa. Selvää on, ettei kaupungilla ole varaa moiseen. Tarvikkeet eivät maksa paljon, mutta urakoitsijoita pelottanevat käsityön suuri osuus korjaustyössä ja työmaan järjestelyjen hankaluus. Yleisön joukosta ehdotettiin, että korjausurakka annettaisiin suoraan 400 000 euroon päätyneelle Destialla. Firma teki viimeisimmän sillan yleistarkastusraportin ja päätyi juuri tuohon summaan. Viranomaiset vastasivat, ettei onnistu. Isoista urakoista on aina pidettävä julkinen tarjouskierros. Destia ei tehnyt tarjousta viime kierroksella. Kaikki ideat kelpaavat Sillan pelastamiseksi tarvitaan nyt ihan uusia ideoita. Hankkeen projektipäälliköksi pestattu insinööri Vilja Pylsy arvioi, ettei ulkopuolista rahoitusta ole saatavilla pelkkiin korjauskustannuksiin. Pylsyn mukaan silta olisi saatava tärkeäksi osaksi jotakin suurempaa hanketta, liittyköön se sitten esimerkiksi vesistömatkailuun, kulttuuriin tai yhdessä teollisuuden ja oppilaitosten kanssa toteuttavaan oppimiskeskukseen. Kaikki ideat kelpaavat. Seuraavan kerran niitä voi esittää Pylsylle Äetsän kirjastossa 4. lokakuuta kello 12–18. Pisin ja pimein silta Kaupungin matkailuesitteessä silta on, mutta esimerkiksi opastus sillalle on olematon. Yleisö huomautti kuivasti, että silta on tätä nykyä paitsi Suomen pisin myös pimein. Vielä keväällä paloi yksi lamppu, mutta sekin on nyt sammunut. Sastamalan kaupungin omistama riippusilta rakennettiin vuonna 1948 Keikyän kunnan ja sillan vieressä sijaitsevan Finnish Chemicals Oy:n rahoituksella. Alun perin se tehtiin klooritehtaan työntekijöiden kulkemista varten. Silta toimii kevyen liikenteen siltana, jossa on sallittu vain jalankulku- ja pyöräliikenne. Hellyttävä vetoomus Hellyttävimmän vetoomuksen sillan puolesta esittivät Keikyän Korvenkiertäjien sudenpentulauman jäsenet Eemeli Virtanen ja Joanna Syrén . Heidän mukaansa silta heiluu kivasti, siellä voi retkeillä ja sinne voi tehdä treffit. Myös Keikyän Museo- ja Kotiseutuyhdistys on huolestunut kulttuurihistoriallisesti ainutlaatuisen Keikyän riippusillan nykytilasta ja tulevaisuudesta. –Odotamme, että Sastamalan kaupunki korjaa Keikyän riippusillan arvoiseensa kuntoon ja huolehtii myös laiminlyödyistä ylläpitohuolloista jatkossa. Sillalla koettiin vuonna 1957 katastrofi, kun kova myrsky hajotti sen. Kaksi miljoonaa markkaa vaatineet korjaustyöt tehtiin heti. Siltaa on viimeksi saneerattu vuonna 2004. Muutoin siihen on tehty pieniä korjauksia.