Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Mielipide: Kellonajoissa on siirryttävä pysyvästi normaaliaikaan – Se olisi terveyden kannalta parempi vaihtoehto

Elokuussa Brysselin suunnalta kuului upeita uutisia, kun EU-komissio kertoi esittävänsä kesäaikadirektiivin kumoamista ja suosittavansa jäsenmaitaan luopumaan kesäaikajärjestelmän käytöstä. Suomessa tätä muutosta ehdittiin toivoa pitkään. THL esitti jo vuonna 2012, että kellojen siirtely tulisi lakkauttaa sen aiheuttamien terveyshaittojen vuoksi, ja on meillä aiheesta tehty vuosien varrella niin kirjallisia kysymyksiä kuin kansalaisaloitteitakin. Suomalaismepit ovat ajaneet asiaa eteenpäin EU:ssa, ja suomalaistutkijat tuottaneet runsaasti tietoa päätöksenteon pohjaksi. Suomalaisten roolia kesäaikakeskustelussa voidaankin perustellusti luonnehtia merkittäväksi. Loppukesällä komission avoimeen, aiheesta järjestämään julkiseen kuulemiseen tuli 4,6 miljoonaa vastausta. Suomalaisista vastaajista 95 prosenttia kannatti kesäaikajärjestelmästä luopumista. Tämä lukema oli EU-maiden korkein. Nyt asiantuntijoiden, tutkijoiden ja kansalaisten yhteinen ääni on kuultu ja haitallisesta sääntelystä ollaan vihdoin pääsemässä eroon. Aikataulu kesäaikadirektiivistä luopumiselle on tiukka. Muutoksen odotetaan astuvan voimaan jo ensi vuonna. Sitä odotellessa on käynnistynyt vilkas keskustelu siitä, pitäisikö Suomen jäädä jatkossa pysyvästi normaaliaikaan vai pysyvästi kesäaikaan? Mielipiteitä on monia. Käytännössä on valittava, mille aikavyöhykkeelle Suomi haluaa kuulua? Nykyisin Suomi noudattaa Itä-Euroopan normaaliaikaa, joka on kaksi tuntia nollameridiaanin suhteen koordinoitua yleisaikaa edellä. Jos valitsemme pysyvän normaaliajan, niin pysymme nykyisellä aikavyöhykkeellämme (UTC+2). Jos valitsemme pysyvän kesäajan, niin vaihdamme aikavyöhykkeemme Moskovan normaaliaikaan (UTC+3). Pysyvässä normaaliajassa aamut sarastaisivat ja illat hämärtyisivät maaliskuun lopulta lokakuun lopulle tuntia aiemmin kuin nykyisin. Pysyvässä kesäajassa aamut sarastaisivat ja illat hämärtyisivät lokakuun lopulta maaliskuun lopulle tuntia myöhemmin kuin nykyisin. Terveyden kannalta pysyvä normaaliaika olisi parempi vaihtoehto. Valoisammat aamut helpottaisivat paitsi heräämistä, myös suojaisivat sydäntä ja verisuonia, kohentaisivat mielialaa ja lievittäisivät kaamosoireita. Aiemmin hämärtyvät illat auttaisivat nukahtamista ja unessa pysymistä. Iso osa suomalaisista kärsii univajeesta, sydän- ja verisuonisairauksista, masennus- ja kaamosoireista sekä näiden seurannaisvaikutuksista. Siksi unta turvaavat toimenpiteet olisivat meillä tarpeen. Euroopan komissio on esittänyt, että EU:n jäsenmaat voisivat kukin itsenäisesti päättää siitä, millä aikavyöhykkeellä ne jatkossa ovat. Tätä kysymystä on nyt syytä pohtia meillä samassa yhteydessä käytävän kesäaikakeskustelun kanssa. Lahti on dosentti, erityisasiantuntija, Soste Partonen on tutkimusprofessori, THL Yli 40 tieteellistä tutkimusta on selvittänyt kesäajan käyttöön liittyviä terveysvaikutuksia. Äkillinen muutos päivän ja yön rytmityksessä rasittaa muun muassa sydäntä ja verisuonia ja aiheuttaa univajetta ja unen häiriöitä. Erityisen paljon siirtymä kuormittaa myös heitä, joiden hoitotasapainon kannalta tasaiset aikataulut olisivat tärkeitä. Mitään terveyshyötyä kesäajan käytöstä ei ole osoitettu olevan. EU-komission päätöstä onkin syystä kiitelty sekä meillä että maailmalla. Lähde: kirjoittajat