Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Saaga Bäck, 12, ja Anna Kivistö, 16, treenaavat kymmeniä tunteja joka viikko – Halu päästä kahden lajin huipulle on kova, onnistuminen vaatii tuhansia toistoja

Urheilijan on oltava rohkea, päämäärätietoinen ja valmis tekemään töitä, jotta hän pääsee pitkälle. Vuonna 2006 syntynyt Saaga Bäck ja vuonna 2002 syntynyt Anna Kivistö ovat pari sekä akrossa että vikellyksessä. Heidät tekee harvinaislaatuisiksi se, että molemmilla on tahdonlujuutta ja taitoa pyrkiä kahdessa vaikeassa lajissa kohti huippua. Heitä ei ujostuta yhtään olla haastateltavana ja kuvattavana. Miltä vikellys näyttää, katso video: Koska tavoitteet ovat korkealla, pitää harjoitella paljon. Taitolajissa pitää harjoitella tuhat tuntia vuodessa. Jokaista tavoiteliikettä pitäisi tehdä 1 000–2 000 kertaa, jotta yksittäinen liike vakiintuisi eli yhteensä pitää tehdä yli 10 000 toistoa. Tampereella sekä akro että vikellys ovat hyvässä nosteessa ja harrastajamäärät ovat kasvussa. Akrobatia ja vikellys ovat molemmat taitolajeja, mutta vikellyksessä on vielä mukana hevonen. Saaga ja Anna ovat niin syvällä kummassakin lajissa, että he eivät osaa verrata, kumpi on vaikeampi. –Minusta on hauskaa, kun joku kommentoi, miten sinä voit harrastaa noin vaikeita lajeja, kun minusta itsestä ne tuntuvat helpoilta, sanoo Anna. Tähtäimessä arvokisat Vikellyksessä molemmat kuuluvat jo maajoukkueeseen. Akrossa Anna on maajoukkueessa ja parina he osallistuvat maajoukkuekatselmukseen ensi tammikuussa. –Kun minä aloitin vikellyksen, meitä oli Tampereella kuusi ja yksi hevonen. Tosi paljon on tullut uusia harrastajia, kertoo Anna. Sekä Saaga että Anna kuuluvat Tampereen Voimistelijoihin. He kuuluvat seuran pieneen tusinankokoiseen edustusryhmään. Saaga aloitti voimistelun jo kolmivuotiaana. Vikellyksen hän löysi kuusivuotiaana siskonsa Moonan kautta. Anna aloitti nämä lajit suurin piirtein yhtä aikaa 11-vuotiaana. Tampereen Voimistelijoissa heitä valmentaa Sanni Suomine n. Vikellystä ohjaavat Oona Pekkala ja Maria Bäck , he tulivat tilalle, kun edellinen valmentaja Viivi Aaltovesi muutti Helsinkiin. –On harvinaista, että Annalla ja Saagalla on tahtoa ja luonnetta sekä oikeat ominaisuudet tähdätä menestykseen kahdessa vaativassa lajissa, sanoo Sanni Suominen. –Toki kahteen lajiin panostaminen vaatii paljon niin tytöiltä kuin heidän perheiltään, mutta jos intohimoa löytyy molempiin yhtä paljon ja olosuhteet ovat kaikilla osa-alueilla kunnossa, on tällainen kombo mahdollinen, toteaa Sanni. Akrossa Sanni valitsi heidät pariksi, koska heidän luonteensa, taitonsa, menestyksen nälkä ja ilmaisunsa ovat hämmästyttävät yhteneväisiä. Koska akro on arvostelulaji, katsovat tuomarit, että liikekieli on kaunista sen lisäksi, että liikkeet on tehty oikein. –Akrobatiavoimistelussa Anna ja Saaga ovat siirtymässä seuraavaan, vaativampaan ikäluokkaan. Sen vuoksi heidän on hiottava kaksi ohjelmaa, joissa on yhdeksän vaativaa liikettä kummassakin. Ihan jokaista liikettä on treenattava tuhansia kertoja, jotta ne ovat kunnossa. Akrotreeni kestää kolme tuntia Saaga harjoittelee akroa kuusi kertaa viikossa. Samoin Anna. Voimistelussa yksi treenikerta kestää kolme tuntia, koska vaatii aikaa tehdä toistoja. Vikellystä harjoitellaan Kangasalla kaksi kertaa viikossa. Harjoituksiin parivaljakko kulkee joko bussilla tai sitten vanhemmat vuorotellen kuskaavat heitä. Tämän päälle Saaga käy ratsastamassa kerran viikossa. Anna tekee peruskuntoa ylläpitäviä ja huoltavia harjoitteita. Syyskuussa he kävivät vikellyksen Pohjoismaidenmestaruuskiskoissa Ruotsissa. Tammikuussa on akromaajoukkueen katselmus. Kevättalvella on vuorossa maajoukkueleiri Englannissa. Toukokuussa kisataan Suomen mestaruuksista. Italiassa kilpaillaan heinäkuussa cup-menestyksestä. Kuulostaa hengästyttävältä. –Israelissa on vielä syksyn lopussa nuorten EM-kilpailut, joihin päästäkseen vaaditaan kevään kilpailuista tietty pisteraja. Edustuspaikka on Annan ja Saagan tavoitteena, kertoo valmentaja Sanni Suominen. Tampereen Voimistelijoiden akrobatiavoimistelulla on nykyisin hyvät harjoitusolosuhteet Lielahden Akrokeskuksessa. Se on osaltaan antanut mahdollisuuden harrastajien määrän kasvuun. Vuonna 2016 oli 86 mukana, nyt yli 400. Suomi on sekä akrossa että vikellyksessä uusi maa, joten matkaa huipulle on vielä. Ulkomailta on hankittu apua lajin kehittämiseen kohti kärkeä. Onnistumisia on ollut. –Joka vuosi on otettu askel eteenpäin. Anna oli entisen parinsa kanssa historian ensimmäisinä suomalaisina nuorten MM-kisoissa ja onnistui parantamaan kahdella pisteellä suoritustaan verrattuna niitä edeltäviin EM-kisoihin. Tulos on muutaman kuukauden aikavälillä iso edistys, kertoo Suominen.