Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Vasemmiston ongelma: Donald Trumpin tai ruotsidemokraattien kannatus ei laske sillä, että heidän kannattajiaan haukkuu vähälahjaisiksi

Oletko miettinyt, mikä suomalaisessa poliittisessa keskustelukulttuurissa on pielessä? Aiheesta ilmestyi muutama viikko sitten erinomainen kiteytys. Kyseessä on australialaisen tv-juontajan ja koomikon Tom Ballardin viihteellisyhteiskunnallinen televisiomonologi The Problem With The Left, Vasemmiston ongelma. Ballardin teos sopii mainiosti oppaaksi myös suomalaiseen keskusteluun, etenkin digitaaliseen sellaiseen. Videossa puhutaan vasemmistosta, mutta kyse on laajemminkin siitä, mitä pitäisi tehdä, kun joku toinen on omasta näkökulmasta täydellisen väärässä. Tämä taito meiltä suomalaisilta puuttuu. Yhteiskunnallisen kansalaiskeskustelun ydinajatus tiivistyy tähän Ballardin kärjistykseen: ”Mitä ihmettä Brexitissä tapahtui? No, vasemmistolla oli ovela kaksikärkinen strategia: ensinnäkin kutsutaan jokaista leave-äänestäjää rasistiksi ja toiseksi ei onnistuta kertomaan, mitä hyötyä EU:ssa pysymisestä olisi. Jätimme osallistamatta 17 miljoonaa brittiä ja sen sijaan solvasimme heitä. Kummallista, että se ei voittanut heitä puolellemme.” Politiikan kommentoinnin paha peruskaava on nykyään se, että nostetaan esiin yksittäinen eri mieltä olevan lausuma ja osoitetaan se vääräksi. Postataan sosiaaliseen mediaan esimerkiksi lehtihaastattelu, poimitaan pari yksittäistä lausetta ja kerrotaan, miksi kommentti on väärin ja tuomittava ja miten se syvästi edustaa lausujansa sielunmaisemaa. Kaavan toistot täyttävät päivittäiset uutisfiidimme. Seuraukset vaihtelevat. Oulun Pihlajalinnan toimitusjohtaja Riikka Moilanen joutui jättämään työnsä käytettyään Oulun kaupunginvaltuustossa sanaa ihmisroska. Yleensä ei tapahdu mitään sellaista, mitä arvostelija haluaisi, vaan päinvastoin. Miksi? Toisen vääräksi osoittaminen pelkästään etäännyttää ihmisiä toisistaan. Keskusteluilmapiiri etsii jokaisesta lausumasta ja teosta pientäkin väärää signaalia, jolla voi osoittaa toisen hölmöksi. Tällainen puritanismi on myrkyttänyt keskustelun. Vaikka Moilasen tapauksessa toimitusjohtaja joutui eroamaan, edistikö tapaus hänen poliittisten vastustajiensa asiaa? Paraneeko kohun ansiosta Oulun vähäosaisten elämä? Koomikko Ballard kritisoi vasemmistoa siitä, että se ei siedä toimintapojensa kritiikkiä vaan virheellisesti pitää tätä arvojensa kritiikkinä. Suomessa logiikka näkyi vihreiden lainsäädäntösihteerin Aino Pennasen tapauksessa, jossa poliisi joutui poistamaan Pennasen Finnairin koneesta Helsinki-Vantaalla. Pennanen viivästytti koneen lähtöä protestoidakseen turvapaikanhakijan poistamista Suomesta. Pennasen temppua kritisoitiin tuoreeltaan voimakkaasti siitä, että hän häiritsi lainmukaisen prosessin kulkua. Yhtä voimakkaasti näitä kritisoijia leimattiin ihmisoikeuksien vastustajiksi, vaikka he varmasti eivät sellaisia olleet vaan heidän mielestään temppu oli väärä metodi kritisoida turvapaikkapolitiikkaa. Kohun lopputulos: yhä vähemmän yhteisymmärrystä. Mitä pitäisi tehdä? Jos haluat vaikuttaa, älä nosta tikunnokkaan toisten lausumia vaan kerro, mitä pitäisi tehdä. Älä arvaile motiiveja vaan keskity siihen, mitä tapahtuu. Pidä huoli, että et lisää negatiivista energiaa. Koeta tajuta, että Donald Trumpin tai ruotsidemokraattien kannatus ei laske sillä, että haukut heitä ja heidän kannattajiaan vähälahjaisiksi. Seuraa vain se, että vähättelyn kohde heimoutuu lujemmin, oma uskottavuutesi laskee ja keskustelun siilot vahvistuvat. Älä syyllistä ketään yksittäisestä lausumasta. Yritä ymmärtää, mitä sen takana on. Vaikka julkisesta keskustelusta voisi toisin päätellä, muista, että jokainen yhteiskunnallinen vaikuttaja yrittää tehdä maailmasta paremman eikä huonomman. Kirjoittaja on Aamulehden vastaavaa päätoimittaja.