Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Kuvat paljastavat: Vessanpönttöön heitetään mitä tahansa – "Ajatellaan, että vessanpönttö on musta aukko, jonne häviää kaikki"

Tietämättömyyttä tai ei, mutta tuntuu äärimmäisen kummalliselta, että joku heittää ison kylpypyyhkeen wc-pyttyyn. Se ei sinne vahingossa ole mennyt ja oletettavaa on, ettei myöskään huomaamatta. Testaamatta voisi myös arvella, ettei pyyhettä aivan helposti saa vedettyä pytystä alas. Kuinkahan monta kertaa pönttöä on pitänyt huuhdella? Aivan jätevedenpuhdistamolle saakka pyyhkeet eivät päädy, vaan ne jäävät kiinni jätevedenpumppaamoille, joita Nokialla on yli 60. Pahimmassa tapauksessa pyyhkeet tai vastaavat tukkivat pumpun ja rikkovat sen. Lisäksi pumppaamo voi vuotaa yli. Tällöin tarvitaan imuautoa, ja se tarkoittaa monen tunnin lisätöitä ja lisäkustannuksia. Nokian Veden toimitusjohtaja Ilkka Laukkanen arvioi, että yhden pyyhkeen aiheuttamat kustannukset nousevat hyvinkin tuhanteen euroon. Tällaiset ylimääräiset kulut maksetaan jätevesimaksussa. Maatuskoja, puuhevosia ja hampaita Jos pyyhkeet eivät puhdistamolle saakka päädykään, vaan jäävät tukkimaan pumppuja välille, päätyy sinne paljon hyvinkin outoja esineitä. Tekohampaat ovat varsin klassinen esine, joka saattaa pönttöön tipahtaa, samoin kuin sormukset, puhelimet ja avaimet. Mutta onpa pyttyyn heitetty ja alas vedetty myös maatuskoita, lasten leikkikaluja kuten puuhevosia ja jääkiekkoja. Ilkka Laukkasta harmittaa erityisesti muun muassa terveydenhuollossa käytettävien suojakäsineiden heittäminen wc-pönttöön. Vaikka käsineet ovatkin ohutta materiaalia, ne eivät hajoa, vaan tuovat ongelmia jätevedenkäsittelyprosessiin. Niitä ei pidä heittää pönttöön, vaan ne hävitetään sekajätteen mukana. Sama osoite on myös tamponeilla, terveyssiteillä ja vanupuikoilla, vaikka jälkimmäiset kuinka vaatimattomilta tuntuisivatkin. –Eivät vanupuikkojen muoviset tikut hajoa, vaan ne jäävät kiinni pumppuihin, puhdistamonhoitaja Taru Manninen sanoo. –Ehkä se on tietämättömyyttä tai ajattelemattomuutta, hän pohtii, miksi pyttyihin päätyy sinne kuulumattomia esineitä. –Tai sitten ajatellaan, että vessanpönttö on musta aukko, jonne häviää kaikki. Pönttöön vain sitä itseään Pääsääntö wc-käyttäytymisessä on äärimmäisen yksinkertainen. Pönttöön ei kuulu mitään muuta kuin sitä itseään ja vessapaperit. Joulun aikaan on käyty kampanjoita kinkkurasvan oikeasta hävittämistavasta, mutta rasvaongelma ei rajoitu ainoastaan joulukinkkuihin. Rasvakeittimet ovat yleistyneet kotitalouksissa, joten rasvasta halutaan hankkiutua eroon ympäri vuoden. Rasva tukkii viemäreitä vähitellen. Siksi vessa saattaa vetää huonosti tai ei enää ollenkaan. Oikea tapa hävittää jähmettynyt rasva on kipata se biojätteeseen. Nestemäisen rasvan voi laittaa tiiviissä pakkauksessa sekajätteeseen. Viemäriin tai pyttyyn ei kuulu laittaa myöskään vanhoja lääkkeitä. Jos lääkeaineet joutuvat ympäristöön, ne voivat vaikuttaa maaperän ja vesien mikrobilajistoon tai eläin- ja kasvikuntaan. Lääkkeet eivät kuulu myöskään sekajätteisiin, vaan vanhat lääkkeet on toimitettava hävitettäväksi apteekkiin. Desinfioivat pesuaineet tappavat hyödyllisiä bakteereja Myöskään liuottimet tai antibakteeriset pesuaineet eivät kuulu viemäriin. Helsingissä jätevedenpuhdistamolla sattui kesällä vakava häiriötilanne, kun viemäriverkostoon pääsi kemikaalipäästö. Kemikaalit tappoivat puhdistusprosessissa käytettäviä typpeä poistavia bakteereja, joten vesistöön pääsi rehevöittävää typpeä. –Jäteveden puhdistusprosessi perustuu mikrobiologiaan, jolle liuottimet ja esimerkiksi desinfioivat pesuaineet ovat vaaraksi, Laukkanen sanoo. Tämä vuoksi suositellaankin käyttämään ympäristömerkittyjä pesuaineita, jolloin tulee samalla suojelleeksi vesistöjä.