Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Ovatko ruotsalaiset äänestäjät fiksumpia kuin suomalaiset?

Vaalien ydinidea on kristallin kirkas: enimmät äänet saanut tulee valituksi. Demokratiaa halveksivissa maissa valituksi tosin tulee usein se, joka voittaa ääntenlaskennan. Vähemmän ääniä saanut voi tulla valituksi myös laillisesti. Hillary Clinton sai lähes kolme miljoonaa ääntä enemmän kuin Donald Trump , mutta osavaltioihin perustuva vaalijärjestelmä takasi Trumpin valinnan Yhdysvaltojen presidentiksi. Näin voi tapahtua myös Suomessa. Mielipidetiedustelujen mukaan sdp ja kokoomus ovat hyvin tasavahvoja, ja kun eduskuntapaikat jaetaan vaalipiireittäin, voi toinen saada äänistä enemmistön mutta paikoista vähemmistön ja toinen päinvastoin. Hallitusneuvotteluja alkaa vetää suurimman eduskuntaryhmän saaneen puolueen johtaja. Jos vetäjänä on sdp:n Antti Rinne , hallituksesta tulee erilainen kuin jos asialla on kokoomuksen Petteri Orpo . Epäoikeudenmukainen vaalijärjestelmä voi ratkaista hallituksen koostumuksen. Ruotsissa käytiin vaalit kaksi viikkoa sitten. Siellä vertauslukujen laskemisessa käytetään paremmin suhteellisuuden takaavaa St. Lagüen menetelmää eikä d'Hondtia kuten meillä. Lisäksi osa paikoista on ns. tasauspaikkoja. Kuluttajansuojaa pilkkaavia vaaliliittoja ei tarvita. Ruotsissa on neljän prosentin äänikynnys valtiollisissa ja kolmen maakuntavaaleissa. Sopisiko Suomeenkin? Suomen järjestelmän suhteellisuutta on yritetty parantaa, mutta vaikka komiteoita ja työryhmiä on istunut, tulosta ei ole tullut. Kehittäminen tulisi siirtää puolueiden ulkopuolelle. Ruotsissa käydään valtiopäivä-, maakunta- ja kuntavaalit samanaikaisesti. Suomessakin yhdistämisestä on keskusteltu, mutta tulosta ei tahdo syntyä. Ovatko ruotsalaiset äänestäjät fiksumpia kuin suomalaiset? He selviävät kolmenlaisista vaalilipuista, sillä Ruotsissa voi äänestää puoluetta tai puoluetta ja ehdokasta, tai jättää tyhjän lapun. Sopisiko Suomeenkin? On myös väitetty, että jos eduskunta- ja kuntavaalit yhdistetään, kunnalliset kysymykset jäävät varjoon. Nythän ne vasta varjoon jäävät, kun kuntavaalipaneeleihinkin raahataan ilta illan jälkeen puolueiden puheenjohtajat. Jos vaalit olisivat samanaikaisesti, kuntavaalipaneelit voitaisiin pitää erikseen. Keskustaa ja vasemmistoliittoa voisivat edustaa esimerkiksi Kittilän ja kokoomusta sekä sdp:tä Vantaan kunnallispoliitikot, jos sattuvat olemaan vapaalla jalalla. Lopuksi ehdotus vaaliruuhkan välttämiseksi: aikaistetaan eduskuntavaalit helmikuulle. Eduskunta ei enää pysty ihmeitä tekemään joululoman jälkeen. Kirjoittaja on valtio-opin dosentti.