Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Nokian yhtenäiskoulun aikataulu on tiukka, kävi miten kävi – Nokianvirran oppilaskyselyn tulokset huolestuttavat vanhempia

Kaupunginvaltuuston jo kertaalleen nuijimat kouluinvestoinnit saivat alkuviikolla uuden käänteen, kun kaupunki tiedotti esittävänsä uutta ratkaisua sekä lukion kohtaloksi että Nokianvirran ja Kankaantaan kouluista muodostettavan yhtenäiskoulun rakentamiseksi. Uudessa vaihtoehdossa lukio siirtyisi Tredun Kankaantaan toimipisteen yhteyteen, ja yhtenäiskoulu rakennettaisiin Penttilänpuiston sijaan lukion nykyiselle tontille. Käytännössä ratkaisu on paluu vanhaan , sillä tämä vaihtoehto on ollut jo kertaalleen esillä kouluinvestointeja punnittaessa. Nokian va. sivistysjohtaja Pauliina Pikka kertoo, että vaihtoehdon taustalla on ennen kaikkea aikataulullinen riski. Penttilänpuistoon on työstetty kaavamuutosta, joka ei ole miellyttänyt kaikkia kuntalaisia . Kritiikkiä ovat esittäneet myös Maakuntaliitto ja Ely-keskus. Tilanne onkin alkanut näyttää siltä, että aikataulu saattaisi venyä useammalla vuodella ja Penttilänpuistossa päästäisiin käymään koulua vasta vuonna 2027. –Se tarkoittaisi miljoonien lisäkustannuksia. Nokianvirran kouluun joudutaan jo nyt pumppaamaan jatkuvasti lisää rahaa, jotta se saadaan pysymään toimintakunnossa. Noin pitkä aika tietäisi lähes varmuudella väistötilojen hankkimista, mikä on paitsi kallista, myös erittäin vaikeaa yli viidensadan oppilaan koululle. Kello tikittää Mikäli sivistyslautakunta ja kaupunginhallitus puoltavat tätä uutta kouluratkaisua, valtuusto voisi saada sen eteensä marraskuussa. Alustavan aikataulun mukaan lukio siirtyisi Tredulle syksyllä 2021, jonka jälkeen lukion tontilla päästäisiin töihin ja yhtenäiskoulu voisi aloittaa toimintansa syksyllä 2023. Tiukkaa tämäkin tekisi, sillä Nokianvirran koululla on tämänhetkisten tietojen mukaan elinaikaa nelisen vuotta. Vaakakupissa painaa myös Kankaantaan koulu, joka Pikan mukaan vaatisi niin ikään laajoja korjaustoimenpiteitä, mikäli yhtenäiskouluhanke viivästyisi. Alustavan kuntotutkimuksen mukaan koulurakennuksessa on useita riskirakenteita ja muun muassa piilossa olevia aktiivisia putkivuotoja sekä sisäilmaan yhteydessä olevia mikrobivaurioituneita materiaaleja ja mikrobiperäistä hajua. Nokianvirran koululla on tehty korjaustöitä jo kesällä 2017, ja ne ovat jatkuneet viime kevään ja kesän aikana. Koulun rehtori Harri Yli-Valkama kertoo, että koululla tehtiin keväällä tarkistusmittauksia, ja niissä havaitut puutteet ja vuotokohdat on nyt korjattu ja puhdistustöitä on tehty. Yli-Valkama korostaa, että koulun mittaustulokset eivät ole missään vaiheessa ylittäneet haitallisten määrien raja-arvoja. Korjaustöissä on noudatettu asianmukaista suojausta, esimerkiksi kesällä tehdyissä asbestinpurkutöissä tilat ja ulkorakenteet oli eristetty asianmukaisella tavalla. –Sisäilmatilanne on nyt huomattavasti parempi, B-osassa ilma on huomattavasti raikkaampaa kuin ennen. Lähtökohta ja yksi tärkeimmistä asioista on se, että opiskelu- ja työympäristö on turvallinen. Uusi yhtenäiskouluvaihtoehto vaikuttaa hyvältä ja uskon, että näillä korjaustoimenpiteillä voimme toimia näissä tiloissa uuden koulun valmistumiseen asti. Oppilaskyselyn tulokset huolestuttavat Nokianvirrassa opiskelevan kahdeksasluokkalaisen äiti Anna Väisänen on tyytyväinen siitä, että kaupunki tuntuu vihdoinkin ottaneen Nokianvirran sisäilmahärkää sarvista. Hän on nähnyt vasta nyt Nokianvirran kuntotutkimusraportin ja maaliskuussa teetetyn oppilaskyselyn loppuraportin kokonaisuudessaan, ja on erittäin huolissaan tuloksista. Raportin mukaan muun muassa 16 prosenttia koulun oppilaista kärsii astmasta, mikä on noin puolet enemmän kuin kyseisessä ikäluokassa keskimäärin. Väisänen kertoo, että huoltajille ei ole aiemmin esitelty kuntotutkimusraporttia eikä kyselyn tuloksia, joten kun koulujen investointipäätöksiä tehtiin, heillä ei ole ollut tietoa, kuinka huonosti oppilaat oikeasti voivat. –Tuntuu todella pahalta, että nuorten ja koulun aikuisten terveys altistetaan näin, vaikka tietoa koulun surkeasta kunnosta onkin joillakin ollut. On hienoa, että vihdoin meitäkin kuullaan, hän sanoo viitaten Wilmassa avoinna olevaan, kouluasioita koskevaan kyselyyn. Kyselyyn voivat vastata huoltajien lisäksi oppilaat ja koulun henkilöstö. Väisäsen tytär ei ole astmaa sairastavien joukossa, mutta hänelläkin on äitinsä mukaan usein huono olo ja päänsärkyä. Lääkärissä on käyty useampaan otteeseen edellisen lukuvuoden aikana, ja myös laajat allergiatestit on teetetty varmuuden vuoksi. Niistä ei onneksi löytynyt mitään. –Me olemme päässeet toistaiseksi vähällä, mutta kaikkien koululla opiskelevien ja työskentelevien vuoksi toivoisin, että Nokianvirta laitettaisiin kiireysjärjestyksessä Emäkosken koulun kanssa samalle viivalle. Näillä nyt tehdyillä korjaustoimenpiteillä ei saada Nokianvirtaa kestämään neljää vuotta. Väisänen on sitä mieltä, että yhtenäiskouluratkaisusta olisi luovuttava kokonaan ja uudisrakennukset tulisi rakentaa koulujen omille tonteille. –Kunnat, jotka eivät ahda lapsia ja nuoria suuriin yhtenäiskoululuihin, huomaavat kyllä tulevaisuudessa tehneensä oikean ratkaisun, hän sanoo. Kysymykseen siitä, miksei viime kevään oppilaskyselyn tuloksia ole kokonaisuudessaan esitelty vanhemmille, eivät Yli-Valkama tai Pikka osaa suoraan vastata. Edelleen tilannetta seurataan koko ajan. –Sisäilmatyöryhmä käsittelee kaikkien tutkimusten ja kyselyiden tulokset. Toimenpiteitä on tehty, ja me emme voi kuin tehdä parhaamme ja toivoa, että investointeja saadaan eteenpäin ja kaikille hyvät opiskelu- ja työolosuhteet, Pikka sanoo.