Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Tutkimus: Väkivaltaa pelkäävät selvästi eniten ne, jotka käyttävät tietolähteinä MV-lehteä ja Hommaforumia

Suomalaiset saavat väkivaltarikollisuudesta suurimman osan tiedoistaan perinteiseltä medialta. Lähes kolmannes kyselytutkimukseen osallistuneista ei kuitenkaan luota perinteisen median antamaan kuvaan väkivaltarikollisuudesta. Väkivaltaa pelkäävät eniten ne, jotka käyttävät tietolähteenä muun median lisäksi Hommaforumia ja MV-lehteä. Tulos perustuu Helsingin yliopiston kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin tutkimukseen Väkivallan kokemus ja rikostiedon lähteet , joka julkistetaan 4. lokakuuta. Tutkimus perustuu 15–74-vuotiaille suomalaisille suunnattuun kyselyyn. Vastaajia oli 6 141 ja vastausprosentti 43,9. Kolmannes ei luota mediaan Tutkimukseen vastanneista 63 prosenttia kertoi, että saavat paljon tai melko paljon tietoa väkivallasta televisio- ja radiouutisista. Seuraavaksi keskeisimmät tietolähteet olivat sanomalehtien verkko- ja mobiiliversiot (55 prosenttia) ja kolmanneksi iltapäivälehtien verkko- ja mobiiliversiot (50 prosenttia). Painetuista sanomalehdistä sai väkivaltatietonsa 46 prosenttia vastanneista. 18 prosenttia vastanneista kertoi saavansa väkivaltatietoa sosiaalisesta mediasta. Nuoremmissa ikäryhmissä osuus oli 30 prosenttia. Samoista vastaajista suurin osa sai kuitenkin tietoa myös perinteisestä mediasta. Vain 1,6 prosenttia vastaajista kertoi saavansa tietoa ainoastaan sosiaalisesta mediasta tai muista vaihtoehtoisista lähteistä. 22 prosenttia kertoi olevansa melko paljon tai paljon kiinnostuneita väkivaltaa koskevista uutisista. Keskimäärin väkivalta kiinnosti enemmän nuoria, naisia, toimeentulovaikeuksia kokevia ja muita kuin korkeakoulutettuja. Enemmistö luotti perinteisen median antamaan kuvaan väkivallasta. Kuitenkin 31 prosenttia katsoi, että kyseiset mediat suojelevat väkivaltaa tekeviä ryhmiä. Julkisen sanan neuvoston piiriin kuuluvalla vastuullisella medialla on käytäntöjä siitä, missä yhteyksissä esimerkiksi rikoksesta epäillyn etninen tausta mainitaan. Lue Aamulehden käytännöistä: Milloin rikoksesta tuomitun nimi julkaistaan ja milloin ei? Näin asia harkitaan Aamulehdessä . Tutkimuksesta ilmeni myös, että 18 prosenttia uskoo perinteisen median vähättelevän väkivaltarikollisuutta. Toisaalta tutkimuksessa ilmeni myös jonkin verran näkemyksiä, joiden mukaan media leimaa tarpeettomasti joitakin väestöryhmiä uutisoimalla heistä liikaa. Keskimääräistä enemmän perinteistä mediaa epäiltiin miesten, nuorten, matalamman koulutuksen omaavien ja toimeentulovaikeuksista kärsivien keskuudessa. Vastaajista 70 prosenttia arvioi, että väkivalta on lisääntynyt Suomessa. Todellisuudessa väkivaltarikollisuus on vähentynyt jo pitkään. Terrorismia piti uhkana alle viidennes Tutkimuksessa kysyttiin myös niin sanotuista uusista yhteiskunnallisista uhkakuvista. Suurin osa vastaajista ei kokenut yhtäkään luetelluista uhkana itselleen. 17 prosenttia koki uhaksi maahanmuuton ja 15 prosenttia terrorismin. Kysely tehtiin syksyllä 2017, eli Turun terrori-iskun jälkeen. Tutkimuksen mukaan esimerkiksi epäluottamus perinteisten medioiden väkivaltauutisiin, väkivallan pelko, käsitys rikollisuuden lisääntymisestä ja uusien uhkakuvien kokeminen ovat yhteydessä mediakentän murrokseen ja pirstaloitumiseen. Tutkimuksen tulokset korostavat tekijöiden mukaan myös sitä, että väkivallan kokemukseen vaikuttavat muutkin tekijät kuin media. Näitä ovat esimerkiksi sukupuoli, ikä, yksilön itse kokema väkivalta sekä hänen yhteiskunnallinen asemansa ja tilanteensa.