Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Tässä kuvaparissa on ainutlaatuinen vanha kuva vuodelta 1929, päivältä jona Kuru-laiva upposi Näsijärven aaltoihin

Moro sai kuvapariin ainutlaatuisen kuvan Timo Siroselta , joka oli käynyt läpi isänsä Vilho Sirosen valokuva-albumeja. Sieltä löytyi kuva myrskyävästä Näsijärvestä ja kuvan takana oli päiväys 7. syyskuuta 1919 sekä maininta, että se päivä oli s/s Kurun onnettomuuspäivä. Valokuvaaminen oli noina aikoina harvinainen harrastus, mutta Vilho Sirosella oli oma kamera ja hän oli innokas harrastaja. Tässä lainaus Koskesta voimaa nettisivustoilta onnettomuuspäivän kulusta: "Näsijärvellä riehui lauantaina 7. syyskuuta 1929 kova myrsky, jonka nopeudeksi mitattiin 8 beufortia eli noin 17–20 m/s. Kuru-laiva oli aamulla ajanut voimakkaassa takatuulessa Kurusta Mustanlahden satamaan välillä pelottavasti kallistellen. Koska laiva korotuksen jälkeen oli kuitenkin kallistellut aikaisempaa enemmän ja Kurun tiedettiin purjehtivan vastatuulessa vakaasti, päätti kapteeni Onni Saarinen perämiehen kanssa neuvoteltuaan lähteä liikkeelle aikataulun mukaisesti kello 15.15. Kuten kapteeni Aamulehden haastattelussa totesi, hetkeä aikaisemmin oli Ruovesi saapunut satamaan onnellisesti ja satamasta lähtenyt Ylöjärvi, joka pääsi onnellisesti matkaan. Molemmat olivat Kurua pienempiä laivoja. Myrskystä huolimatta Kuruun uskaltautui 12 hengen miehistön lisäksi 150 matkustajaa, joista suuri osa oli tehtaan tyttöjä ja oppikoululaisia, jotka olivat matkalla viikonlopun viettoon maaseudulle vanhempiensa luokse. Laivalla oli myös monia isäntiä, jotka olivat tulleet meijerin maksupäiväksi kaupunkiin. Päivän aikana tuulen voimakkuus oli Näsijärvellä entisestään lisääntynyt. Aamulehti kertoi jopa 11½ beaufortin tuulilukemista, mutta kyseisten lukemien paikkansapitävyyttä on syytä epäillä. Näsiselälle päästyään Kuru alkoikin keikkua pituussuunnassa, mutta puski edelleen vakaasti vastatuuleen. Kasvava aallokko alkoi kuitenkin heittää vettä kannelle ja vauhtia hiljennettiin. Siilinkaria lähestyttäessä laiva joutui ristiaallokkoon ja sitä lähestyi kolme hyökyaaltoa, jotka silminnäkijät kuvasivat suurimmiksi koskaan näkemikseen. Aaltojen iskiessä kapteeni Saarinen pysäytti koneet, jotta laivan keula nousisi paremmin aaltojen päälle. Ensimmäinen aalto löi kuitenkin yli keulan ja täytti etukannen vedellä. Veden voimasta keula painui syvälle, ja kun toinen aalto löi, murtuivat matkustajatilan ovet ja vesimassat tulvivat sisään. Laivan ollessa hieman vasemmalle kallellaan, vyöryi vesimassa myös vasemmalle reunalle, ja kallistuminen yhdessä kolmannen aallon kanssa riitti kääntämään laivan sivutuuleen ja kaatamaan sen kyljelleen. Kaatuminen ja uppoaminen tapahtui niin nopeasti, että harvoilla oli mahdollisuus pelastua. Puolet matkustajista jäi laivan sisään ja veden varaan jääneistäkin useimmat hukkuivat hyiseen veteen saamatta otetta pelastusvöistä tai laivasta irronneista osista. Laivan pelastusveneistä yksi jäi kaatuneen Kurun alle, toinen irtosi itsestään ja kolmannen irrotti laivassa loppuun asti pysytellyt kapteeni Saarinen yhdessä matkustajan kanssa. Pelastusveneet kuitenkin keikahtivat myrskyn voimasta ympäri, mutta kolme matkustajaa onnistui pelastautumaan kumollaan olleen pelastusveneen avulla. Pelastuneista 22 hengestä 13 pelasti paikalle nopeasti ehtinyt Tarjanne-laiva. Muita laivoja ei paikalle saatu tarpeeksi nopeasti ja pelastustöissä terveytensä menettänyt Tarjanteen kapteeni Niilo Karimaa totesikin, että onnettomuuspaikalla näky oli kaamea sillä kaikki veden varaan joutuneita ei voitu auttaa. Tarjanteen lisäksi Hinaaja Näsijärvi pelasti kolme henkilöä ja uhkarohkeasti järvelle uskaltautunut moottorivene Suunta kaksi veden varaan joutunutta. Kolmen pelastusveneen päällä olleen lisäksi rantaan selvisi omin avuin yksi henkilö pelastusvöiden kannattelemana." Osallistu kuvapariin Jos sinulla on merkityksellinen kuva vanhasta Tampereesta, skannaa se ja lähetä Moron toimituksen sähköpostiin moro@aamulehti.fi mahdollisimman tarkkojen tietojen kanssa.