Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Maisema Ansiokalliolta Pispalaan avartui pusikkotalkoissa – Ansiokallion ensimmäisen asukkaan Kalle Lehtiön lapsenlapsi Hannu Koskinen oli mukana raivaustöissä

Pispalan Moreenin seniorivaltainen miesjoukko avasi näköaloja Ansiokalliolta Pispalaan. Kyytiä saivat pihlajat, lepät, koivut, sireenit ja muut lehtipuut. Ansiokallio on paras paikka ihailla Pispalaa. Toisin päin, Pispalasta paras paikka katsoa näköalaa Tahmelaan on Pyykkipuisto. Olihan se aika hurjannäköistä touhua, kun eläkeikäiset käyttivät moottorisahaa. Tapaturmia ei kuitenkaan sattunut. Ansiokallion tarina on ovela. Sinne köyhät pääsivät asumaan ansiosta. Rakentaminen oli yhtä vapaata kuin Pispalassa, koska oltiin kaava-alueen ulkopuolueella eli jokainen sai tehdä mökkinsä ihan miten itse halusi. Armonkalliolle köyhät pääsivät asumaan puolestaan armosta. Pulteriaidalle kunniaa Talkoopäivän aamu alkoi Tahmelan kentän päästä pulteriaidan luota. Siinä on aika paljon kuuman kesän kuivattamia lehtipuita ja mäntyjä. Nopeasti niistä syntyi kasa Tahmelankadun varteen. Kaupunki tuki talkootyötä hakemalla myöhemmin rungot energiajätteeksi. Varalan pää pulteriaidasta olikin valmiiksi niin hyvä, että seuraavaksi mentiin talkoiden pääkohteelle eli Ansiokalliolle. – Täällä on oltu samoissa hommissa pari–kolme vuotta sitten, joten tilanne ei ole aivan toivoton, mutta siinä ajassa lehtipuut ovat ehtineet jo kasvaa parimetrisiksi, kertoo Mårten Sjöblom Pispalan Moreenista. – Näin se tuppaa olemaan, että talkoisiin osallistujat ovat meitä eläkeläisiä pääosin, sillä ei ruuhkavuosia elävillä ole mahdollisuutta keskellä päivää ryhtyä touhuun, toteaa Mårten Sjöblom. Pulteriaita kuuluu Adoptoi monumentti -kohteisiin. Lähistön asukkaat ovat myös omalta osaltaan pyrkineet pitämään aitaa kunnossa. Ensimmäinen asukas Pihlajapöheikköjä on kallion laella runsaasti. Rehevimpiä ovat sireenipuskat, joita on isolla alalla. – Ansiokallion kivirivi syreenien alla on Mikkolan mamman talon kivijalka. Talo on purettu 1950-luvulla, muistelee Olli Grönlund . Moreenin talkoojoukkoa luotsaa Hannu Koskinen . Hän onkin tietoniekka Ansionkallion asioista, sillä hänen äitinsä isä Kalle Lehtiö oli seudun ensimmäinen asukas. Hannu Koskisella on jopa tallessa tuon mökin ostopaperit ja myyntipaperit, joista näkyy, paljonko voittoa äidinisä teki mökkikaupoilla. Pusikkoa maa täynnä Koko Suomi tuppaa nykyisin olemaan yhtä pusikkoa, koska viljely on vähentynyt. Pispalan Moreeni on talkootyössään tärkeällä asialla. Nämä talkoot ovat nopea rysäys, aikaa ei mene kuin muutama tunti. Pusikoiden poisto on kerrasta selvä, mutta siihen joudutaan taas palaamaan muutaman vuoden päästä, jos halutaan, että näköalat pysyvät avarina. Ansiokalliolla kannattaa käydä ja kierrellä, sillä sieltä pääsee korkealta katsomaan sekä Pispalaa että Pyhäjärveä. Rajasalmen sillan suuntaan näkymä on jo entuudestaan hyvä. Kuivia mäntyjä on tälläkin kalliolla, mutta ne saavat olla, koska niistä saattaa tulla kolopuita linnuille. Maanmittari Toivo Borgenström laati Provastin tilan toimeksiantona tonttikartan ehdotetuista ynnä muista vuokratonteista Ansiokalliolla vuonna 1899. Tonttikartat olivat kaavan edeltäjiä ja aika lailla samannäköisiä. – Tuosta vielä noille pihlajille ja vaahteralle moottorisahaa ja raivaussahaa, niin näköala avartuu, vinkkaa Mårten Sjöblom talkoolaisille.