Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Metsä Tissue 150 vuotta, suomalainen wc-paperi 110 vuotta – Silkkipaperista tehtyä vessapaperia myytiin aluksi häveliäisyyssyistä apteekeissa

Metsä Tissue on Mänttä-Vilppulan kaupungin suurin työnantaja ja Mäntän tehtaat juhlivat maanantaina 17. syyskuuta 150-vuotisuuttaan. –Mäntän tehtaalla on upea historia, joka perustuu vahvaan yrittäjähenkeen ja pohjoisen puun ammattitaitoiseen hyödyntämiseen. Mänttään on kertynyt valtava määrä osaamista, jota tarvitsemme sekä Metsä Groupissa että Metsä Tissuen kehittämisessä nyt ja myös tulevaisuudessa, Metsä Tissuen toimitusjohtajana 13. syyskuuta aloittanut varatuomari Esa Kaikkonen kommentoi. –Uskon pehmo- ja ruoanlaittopaperimarkkinoilla kysynnän jatkuvan vakaana myös tulevaisuudessa. Meillä on näillä markkinoilla hyvä asema, jonka varaan voimme rakentaa menestystä, Kaikkonen toteaa. Kaikkonen on vuodesta 2003 työskennellyt Metsä Groupissa lakiasiainjohtajana vuoteen 2012, minkä jälkeen hän toimi Metsä Woodin toimialajohtajana. 150-vuotias tehdas on toimintakykyinen ja keskeinen tehdasverkostossa Metsä Tissuen aiempi toimitusjohtaja Petri Helsky näkee Mäntän tehtaalla monenlaista vahvuutta. –Mäntän tehtaan 150-vuotisuus on ehdottoman hieno juttu. Mänttä on perinteinen tehdaspaikkakunta. Vaikka tehtaalla on ikää 150 vuotta, tehdasta on ylläpidetty ja se on toimintakykyinen edelleen ja hyvin keskeinen ja tehokas Metsä Tissuen tehdasverkostossa. Mäntän tehtaan tulevaisuus näyttää Helskyn mukaan valoisalta. Investointeja on tehty miljoonia ja uusiakin on luvassa. –Teollinen bisnes perustuu siihen, että pyritään saamaan koneista lisää irti. Helskyn mukaan Mänttään on suunnitteilla varastoinvestointi. –Varastointi on iso kysymys. Pehmopaperien lopputuotteet vievät tilaa, ja Mäntän tehtaalla varastotilat ovat pirstaleiset. –Mäntän tehtailla on hirveän hyvä henki, ja yhteistyön ilmapiiri on mainio ja se auttaa viemään asioita eteenpäin Helsky antaa kiitosta tehtaalle laadusta. –Ruoanlaittopapereiden markkinat kasvavat maailmanlaajuisesti, myös meidän päämarkkina-alueillamme Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Aasiassa, joka on kehittyvää markkina-aluetta. Mäntässä tehdään laadullisesti erinomaisia ruoanlaittopapereita. Lambin lammas ja Serlan orava tunnetaan Mäntän tehtaiden tuotteet menestyvät ja brändit, Lambin Bää-lammas ja Serlan orava, tunnetaan. Suurtaloustuotteita valmistetaan Katrin-brändin ja ruoanlaittotuotteet ovat Saga-brändin alla. Ruoanlaittopapereissa korostetaan nykyään monikäyttöisyyttä, hygieenisyyttä ja ruokahävikin torjuntaa, mikä on osa yhtiön kestävän kehityksen ohjelmaa. Omien brändien lisäksi Mäntässä valmistetaan kauppojen omia merkkejä. Onko se uhka omille brändeille? –Asiakkaita ja asiakasketjuja palvellaan, kuten kauppoja osin niiden omilla merkeillä. Tämä on kokonaispalvelua. Brändipositiomme on vahva ja omien brändien myynti ja markkina-asema on hyvin kehittynyt, ja sitä kehitetään jatkuvasti muun muassa uusilla tuotteilla. Wc-paperista menee kolmannes vientiin Mäntän tehtaanjohtaja Kari Karttunen on ylpeä yhtiön 150-vuotisesta historiasta. Hän on itse työskennellyt Metsä Tissuella vuodesta 1994. –Olen todella ylpeä saadessani olla osa Mäntän tehdasta ja viedä toimintaa eteenpäin yhdessä tehtaan huippuosaajien kanssa. Mäntän tehtailla menee nyt hyvin ja tulevaisuus on valoisa. Me olemme nykyaikainen tehdas ja meillä on selkeä näkemys tulevaisuudesta. Mäntän tehtaiden tuotteista yli puolet menee suurkuluttaja-asiakkaille ja vajaa puolet kuluttajille. Wc-paperin osuus tuotannosta noin 40 prosenttia. Vientiin tuotteista menee kolmasosa eli Mäntän tehdas on hyvin riippuvainen viennistä. –Globaali markkina vaikuttaa tällä hetkellä erittäin hyvältä. Tulevaisuus on positiivinen, kestävä kehitys ja uusiutuvat raaka-aineet suomalaisista metsistä tukevat tuotantoa jatkossa yhä enemmän. Kuivapuristeesta energiaa tehtaan ja lähiseudun tarpeisiin Kestävä kehitys on enenevässä määrin esillä tehtaan toiminnassa. –Suomen ja Euroopan isoilla asiakkaillamme ympäristöasiat ovat aina vain merkittävämpiä ostopäätöksiä tehdessä, aiempi toimitusjohtaja Petri Helsky sanoo. Mäntän tehtaan uusiomassalaitos on perustettu ensimmäisenä Suomessa vuonna 1976. Laitoksen uusinta toteutettiin kahdessa vaiheessa. Sivutuotteena syntyvän kuitusaven käsittelylaitteet uusittiin viime vuonna ja muut prosessilaitteet uusittiin tänä vuonna. Noin viiden miljoonan euron investointi uusiomassalaitokseen on valmistumassa. –Uusiomassalaitoksen uusinta parantaa tehtaan kilpailukykyä parantamalla massan laatua ja sitä kautta tuotteiden laatua. Se varmistaa kiertokuidun käytön (eli keräyspaperin uusiokäytön) tehtaalla myös tulevaisuudessa. Syntyvä sivutuote kuitusavipuriste hyödynnetään energian tuotannossa. –Kuitusavipuristetta syntyy Metsä Tissuen tehtaalla vuosittain noin 25 000 tonnia. Tästä saadaan polttamalla noin 90000–135 000 gigajoulea energiaa, jota pystytään hyödyntämään paitsi tehtaan, myös koko lähiseudun, energiatarpeeseen. Sellun lisäksi raaka-aineena pehmopapereissa käytetään kierrätyspaperia. Miten merkittävä osuus kierrätyspaperilla nykyään on? –Kierrätyspaperista valmistetun kiertokuidun osuus vaihtelee tuotteittain ja tuoteryhmittäin. On tuotteita, joissa kiertokuidun osuus on lähes 100 prosenttia, mutta myös tuotteita, joissa sitä ei käytetä lainkaan. Apteekkari Gustaf Adolf Serlachius purjehti Tampereelta Mänttään syyskuussa 1868 ja aloitti ensimmäisen teollisuuslaitoksensa, puuhiomon, rakentamisen syyskuun 17. päivä. Mäntästä G. A. Serlachius oy:n toiminta laajeni monille muille paikkakunnille, kuten Tampereelle, Jyväskylään, Vilppulaan ja Vammalaan. Keväällä 1868 puuhiomo aloitti toimintansa, ja massapaaleja vietiin etupäässä Venäjälle. Tuohon aikaan Mänttään ei ollut maayhteyksiä, joten massapaalit kulkivat Venäjälle muun muassa vesitse, hevosrattailla ja rautateitse. Syksyllä 1880 Serlachius alkoi rakennuttaa Mänttään paperitehdasta. Ensimmäinen paperikone käynnistettiin toukokuussa 1881. Vilppulaan rakennettu toinen puuhiomo varmisti raaka-aineen paperitehtaalle. Mänttään nousi toinen puuhiomo 1889. Paperia valmistui tuona vuonna 1 823 tonnia. G. A. Serlachius paini taloushuolien kanssa ja investointeja rahoitettiin lainoilla ja vekseleillä. Vuodesta 1893 liike joutui velkojien hallintaan G. A. Serlachiuksen loppuelämän ajaksi. Kauppaneuvoksen arvonimen saanut G. A. Serlachius kuoli vuonna 1901. Työtä jatkoi veljenpoika Gösta Serlachius. Vuonna 1902 toiminimi muutettiin osakeyhtiöksi G. A. Serlachius Aktiebolag. Yhdeksi maan suurimmista metsäyhtiöistä Selluloosatehtaan toiminta käynnistyi vuonna 1914. Mekaanisen massan lisäksi nyt voitiin valmistaa myös kemiallista massaa. Gösta Serlachius kuoli vuonna 1942. Johtoon tuli R. Erik Serlachius. Yhtiö listattiin pörssiin vuonna 1942. Toimitusjohtajaksi vuonna 1969 tuli R. Erikin poika ekonomi Gustaf Serlachius. 1970-luvulla alkoi kierrätetyn massan tuotanto eli keräyspaperia alettiin käyttää pehmopaperin tuotannossa. Vuonna 1986 Serlachius yhdistyi Metsäliiton Teollisuus oy:n kanssa ja syntyi Metsä Serla oyj. Fuusion vuoksi yhtiön pääkonttori siirtyi Espooseen. Metsä-Serla vaihtoi nimensä M-realiksi ja Mäntän tehtaan kehitys jatkui osana isoa kansainvälistä konsernia. Vuonna 1997 Metsä-Serlan pehmopaperiryhmästä muodostettiin itsenäinen yhtiö, joka sai nimen Metsä Tissue. Laajentuminen Pohjoismaista muuhun Eurooppaan alkoi. Nykyään Metsä Tissuella on tehtaita viidessä maassa.