Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Joku voi urkkia Omakantaasi – tietosuojavaltuutetun mukaan terveystietoja katsellaan luvatta päivittäin

Terveystietojani oli tarkasteltu Omakanta-palvelussa viime vuoden marraskuussa. Syytä kyseiseen toimeen en tiennyt, koska sieltä ei pitäisi löytyä umpilisäkkeen leikkausta enempää. En myöskään nähnyt kenenkään suoranaisia murtojälkiä palvelussa. Terveeksi luokiteltava epäily ja vähemmän terve uteliaisuus ajoivat minut tekemään selvityspyynnön. Tätä tosin edelsi se, että olin kuullut tutuilta ja tuntemattomilta syvää huolta siitä, että omat potilastiedot ovat yhteisessä tietokannassa. Joidenkin tietoja oli syystä tai syyttä urkittu. Reaktioista päätellen asia ei ollut kenellekään neutraali. Tiedän myös pari yksityisen puolen lääkäriä, jotka moraalisista syistä eivät käytä kyseistä palvelua. He haluavat suojella potilaitaan kaiken varalta. Ylipäätään hoitosuhteita, lyhyitäkin, leimaa ainakin potilaan puolelta tietty luterilainen häveliäisyys ja orastavan häpeän pisamat. On aina intiimiä, kun eturauhasta ronkitaan, kystaa etsitään rintarauhasesta tai pitkäaikaiseen unettomuuteen määrätään raskaasti tuudittavat. Ja mitä kauemmas murtuneista jaloista tai liikanärästyksestä mennään mustuneisiin mieliin, sen haavoittavammaksi ihmisille käy ajatus siitä, että joku ulkopuolinen näkee mielen salatut sairaudet. Postin tuomasta paperista selvisi epämääräisesti jotain Odotin vastausta viikkoja. Sitten kolahti, mutta vasta luukusta. Postin tuomasta paperista selvisi nimi, ei motiivia. Koska en osaa kiroilla, totean: korpesi. Naapuritkin kuulivat, miten en osaa kiroilla. Paperissa luki, että tietojen tarkastelu on todennäköisesti johtunut vastaanottokäynnistä (sellaista ei ollut), reseptien uusinnasta (ei varmasti), ajanvarauksesta (ei millään), osastohoidon kirjauksista (ei sentään), hoitopalautteiden tai muiden tutkimusvastausten kuittaamisesta (en millään usko) sekä puhelinkontaktista (jota en muista olleen, mahdollinen silti). Tein lisäselvityspyynnön. Odotin viikkoja. Postin tuomasta paperista selvisi epämääräisesti jotain. Siinä epäiltiin yhdellä lauseella kuumaa luuria. Ehkä olin soittanut, ehkä en. Ainakaan en tuntenut enkä ollut koskaan tavannut tietojani tutkinutta hoitajaa. Ja miten kyseinen hoitaja saattoi muistaa yli puolen vuoden takaisen? Jääkö jokaisesta soitosta merkintä? Mitään yksilöityä selvitystä en asiasta saanut, ja totuus jäi monitulkintaiseksi. Selitykset urkkimisten motiiveista ovat varsin kirjavia Tuntui silloin ja tuntuu yhä pelottavalta, että jossain on yksi tai useampi taho, jolla on mahdollisuus saada käsiinsä kaikki mahdolliset diagnoosit, reseptit ja verikokeiden tulokset. Ei silloin puhuta enää Omakannasta vaan Meidänkannasta. Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnion mukaan ( HS 9.1.2018) kansalaisten potilastietoja urkitaan päivittäin. Aarnio toteaa, että terveydenhuoltoalan ammattilaisten selitykset urkkimistensa motiiveista ovat varsin kirjavia. Tietosuojavaltuutetun toimisto antaa terveydenhuollon rikosasioihin liittyviä lausuntoja poliisille tai syyttäjälle 200–400 kappaletta vuosittain. Tämän kokoisessa maassa se on paljon. Luvunhan pitäisi lähennellä nollaa pienellä virhemarginaalilla. Se, että joku asiattomasti ja luvatta käy tutkimassa terveystietoja, lähentelee identiteettivarkautta. Sivistyneessä maailmassa sellainen on vielä rikos. Omankäden oikeutta ei kuitenkaan voi käyttää kuin somessa; siksi vastuu on kokonaan Valviran. Terveydenhuoltoalalta menee uskottavuus ja samalla lain kirjaimeen printatulta vaitiolovelvollisuudelta, mikäli urkintatapauksiin mahtuu niinkin suuri määrä epäselvyyttä, mistä Aarnio puhuu. Terveystietoja koskee samanlainen salassapitovelvoite kuin muitakin viranomaisten henkilörekisterejä. Pitäisi saada päitä vadille giljotiinilogiikan mukaisesti Toriparlamenttien mukaan pitäisi saada päitä vadille giljotiinilogiikan mukaisesti. Inhimillistettynä tämä tarkoittaisi lupien poisottamista ammatinharjoittajilta, jos hoitosuhde ei ole vaatinut potilastietojen kiikarointia. Omakannan alkuperäinen tarkoitus on varmasti ollut hyvä, mutta koska hyvä tarkoitus olisi ihmisten maailmassa pyhittänyt keinoja? Eihän lääkäreilläkään Hippokrateen vala tarkoita, että saa olla Hippokrateen voro. Irtisanominen saattaisi samalla parantaa sen muistisairauden, joka urkintatapauksissa on iskenyt eettisiä ohjeistuksia koskevaan aivolohkoon. Kirjoittaja on ammatiltaan kirjallisuuskriitikko ja esseisti.