Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Lehtimaailman legendat harkitsivat yhteistyötä: Tampereella varttunut Pekka Tarkka yritti värvätä Aamulehden Erkka Lehtolan Hesariin

Toimittajana ja kirjallisuuden tutkijana tunnetun Pekka Tarkan ensimmäisen maailman muodosti lapsuudenkoti Tampereen Pispalassa. Tarkan isä, pastori Topi Tarkka oli Ahjolan toiminnanjohtaja. Perhe asui tehtailija Enqvistin entisessä huvilassa, jonka ikkunoista näkyi Näsijärven laaja selkä. Nuori Tarkka sai tuntumaa lehtimaailmaan viemällä Ahjolan tiedotteita Aamulehden ja Kansan Lehden toimituksiin. Pispalassa tuli elävästi tutuksi myös kirjallisuus, kun läheltä kotoisin ollut suuri Lauri Viita kävi Ahjolassa. Ahjolan poikakerhossa Tarkka taas tutustui muiden muassa Pentti Holappaan , tulevaan runoilijaan. Tampereen vuosien tärkeä paikka nuorelle Tarkalle oli hänen tätinsä Varma Tarkan kirjakauppa Satakunnankadun ja Aleksanterinkadun kulmassa. Sieltä Tarkka osti ensimmäisen merkittävän kirjansa, Pentti Haanpään Jutut . Tarkkana ovenraossa Omaelämäkerta Onnen Pekka on tyyliltään eloisa ja sisällöltään antoisa kuvaus Tarkan tiestä suomalaisen kulttuurielämän eliittiin. Hänen uransa tuntui etenevän enemmän sattumien kuin suunnitelmien kautta, vähän pohjoismaisen kirjallisuuden vaeltavien Onnen Pekkojen tapaan. Vaikka Tarkka toimi myös kirjallisuuden tutkijana ja opettajana Helsingin yliopistossa ja lyhyesti Lontoonkin yliopistossa, päätyönsä hän teki kirjallisuustoimittajana ja kulttuuriosaston päällikkönä Helsingin Sanomissa . Uransa alkupuolelle hän oli hetken aikaa Uuden Suomen kirjallisuustoimittaja. Tarkan muistelmissa liikutaan 1960–1980-lukujen suomalaisen kirjallisuuselämän ytimessä. Tarkka kuului kirjallisuuden sisäpiiriin, mutta oli silti siitä myös erillään kriitikon roolissaan. Tuo ovenraossa tarkkailijana oleminen on yksi muistelmien perusvirtoja. Kirjan sivuilla tavataan monia tieteen ja taiteen suuria nimiä Pentti Linkolasta Antti Eskolaan , Pentti Saarikoskeen ja Väinö Linnaan . Valtaa ja kiistoja Kulttuuritoimittajakollegoitaan Tarkka käsittelee aika hellästi. HS:n teatteritoimitus saa sentään kyytiä turkkalaisuudesta, kirjallisuustoimitus laiskuudesta. Musiikkitoimittaja Seppo Heikinheimo taas, no, hän oli Heikinheimo... Ison lehden kriitikon valta on kysymys, jota Tarkka käsittelee ikään kuin rivien välissä. HS:n kriitikoiden valta oli Tarkan aikaan valtava. Lisäksi hän istui toimikunnissa jakamassa kirjailijoille apurahoja, mikä vain monisti hänen kaikkivoipaisuuttaan. Tarkan painotukset kulttuuritoimituksen päällikkönä olivat aika konservatiivisia, mutta kulttuurisivujen merkitystä hän nosti HS:n hierarkiassa. Lopulta hän ajautui kiistoihin oman osastonsa nuorempien tekijöiden kuten Heikki Hellmanin kanssa. Hellmanin operoima Hantta Krausen valinta kulttuurisivujen aiheeksi oli Tarkalle liikaa! Tamperelaisia kiinnostanee Tarkan yritys värvätä Hesariin Aamulehden kulttuuritoimituksen nopealiikkeinen uutishaukka ja päällikkö Erkka Lehtola . Lehtola oli jo viittä vaille lähdössä pääkaupunkiin, mutta päätti lopulta jäädä Aamulehden ”vapauteen”. Yksityiselämästään Tarkka kirjoittaa varsin avoimesti. Seksi oli vapaata, avioliittoja ja rakastumisia tuli ja meni. Tarkka päättää muistelmansa jo 1980-luvun loppuun, jolloin hän siirtyi päällikön paikalta takaisin ”rivitoimittajaksi”. Odotamme jatko-osaa ja ehkä myös tarkkalaista suomalaisen kirjallisuuden historiaa. ★★★★ 575 sivua. Otava 2018.