Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Vaalikone Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Yksi tapa hajauttaa sijoituksia: yksityinen sijoittaja pääse kympillä kiinni pk-yritysten lainoihin

Joukkorahoitteisia yrityslainoja välittävä Vauraus Suomi tähyilee ulkomaille. Yhtiö on jättänyt Finanssivalvonnalle hakemuksen ulkomailla tarvittavasta maksulaitosluvasta. –Meillä on kova halu päästä ulkomaille. Kohteena voi olla Hollanti tai Norja – tai joku muu, toimitusjohtaja Elisa Saarinen sanoo. Yksi kohdemaa voi olla Ruotsi, jossa Saarinen on tehnyt vuosikymmenen ajan finanssialan töitä Handelsbankenin palveluksessa. Mielikuvissa joukkorahoitus liitetään aloitteleviin yrityksiin ja niihin tehtäviin pääomasijoituksiin. Joukkorahoitus saatetaan liittää myös vertaislainoihin, joissa yksityishenkilöt lainaavat rahaa yksityishenkilöille. –Me emme osallistu startup-yritysten rahoitukseen, emmekä välitä vertaislainoja. Rahoitamme vain suomalaisia pk-yrityksiä. Välitämme niille yrityslainoja. Haluamme osaltamme kiihdyttää Suomen kasvua. Vuonna 2011 aloittanut Vauraus kerää yhteen sijoittajat, jotka haluavat sijoittaa yrityslainoihin. Lainat ovat myynnissä yhtiön nettialustalla, jolta sijoittaja valitsee itseään kiinnostavan lainan ja tekee sijoituksensa. Yhtiöllä on tähän asti ollut 7 000 sijoittaja-asiakasta ja noin 1 200 laina-asiakasta. Sen kautta on myönnetty lainoja noin 115 miljoonaa euroa. Rekisteröitynyt sijoittaja näkee lainaa hakevan yrityksen nimen, perustiedot, riskiluokituksen (Bisnode), lainan ehdot (koron ja laina-ajan) ja tuoreimpana tietona maakunnan. –Osa sijoittajista haluaa sijoittaa omaan maakuntaansa. Nyt sitä voi käyttää yhtenä valintaperusteena. Esimerkiksi Pirkanmaalla on tällä hetkellä tarjolla 4,95 miljoonan laina, jonka laina-aika on vuosi ja korko 8,5 prosenttia. Yksi pala rahoituspaketissa Saarisen mukaan tyypillinen laina liittyy yrityskauppaan, kiinteistörahoitukseen, investointiin tai käyttöpääomatarpeeseen. Laina on melkein aina osa rahoituspakettia, jossa ovat mukana pk-yrityksen pankki, Finnvera, yrittäjä ja Vauraus. –Olemme harvoin ainoa rahoittaja. Se on väärä käsitys, että joukkorahoituksella välitetty laina menee yrityksille, joka ei saa lainaa pankista. Tämä ei pidä paikkaansa, vaan meidän kautta tuleva pääoma on usein rahoituspaketista puuttuva pala, joka tarvitaan kokonaisuuden toteutumiseen. Yritys maksaa koron lisäksi järjestelypalkkion. Mitä monimutkaisempi tai riskisempi tapaus, sitä suurempia ovat palkkio ja lainan korko. Suurimmillaan joukkorahoituksella välitetty laina voi olla viisi miljoonaa euroa. Myös aikataulu vaikuttaa rahan hintaan. Kulut nousevat, jos yrityksellä on kova kiire rahan saamisessa. Osa lainoista on vakuudellisia, mutta eivät suinkaan kaikki. Sijoittaja saa lainan koron kokonaan, mutta maksaa merkintä- ja hallinnointipalkkion. Merkinnän hinta on 1–3 prosenttia sijoituksesta ja hallinnointipalkkio on 0,5 prosenttia. Yritys maksaa lyhennyksen ja koron sijoittajalle joko kuukausittain tai kertasuorituksena. –Sijoittaja voi valita yksittäisen lainan, mutta huomattava osa sijoittajista käyttää automaattista sijoitussuunnitelmaa. Silloin kohteet valitaan etukäteen määritettyjen luottoriskin, minimikoron, maksimilaina-ajan ja alueen perusteella. Saarisen mielestä on viisasta hajauttaa sijoitus useaan kohteeseen. Jos sijoitettavaa on esimerkiksi 100 000 euroa, niin se kannattaisi hajauttaa 20 lainaan. Pienimmillään sijoitus voi olla kymmenen euroa. Tähän asti sijoittajina ovat olleet yrittäjät, yrityksenä myyneet ex-yrittäjät ja talouden avainpaikoilla työskentelevät ihmiset. –Aika moni sijoittajistamme käyttää automaattista uudelleensijoitusta. Kun heille palautuu joka kuukausi lyhennystä ja korkoja, niin palautuva raha sijoitetaan osittain ja kokonaan uudestaan. Jos aloittaa 20 lainalla ja joka kuukausi on uudelleensijoitus päällä, niin vuoden päästä voi olla 120 lainaa. Automaatti on helppo vaihtoehto, mutta sijoittajan kannattaa toki miettiä omaa optimitilannetta esimerkiksi kulujen kannalta. Vaurauden näkökulmasta automaattinen jälleensijoitus on mieluisa vaihtoehto, koska se pitää rahan järjestelmässä. Mitä, jos lainan ottanut yritys joutuu ongelmiin? –Tämä on riskipitoista toimintaa ja lainat ovat usein vakuudettomia. Sijoittaja voi menettää pääomansa tai osan siitä. Merkintäpalkkio on sijoittajille kustannus siitä, että asiat hoituvat huonona päivänä. Haemme silloin ratkaisuja pääoman ja tuottojen pelastamiseksi. Kasvua Tampereelta Moni tamperelainen tuntee Elisa Saarisen ajalta, jolloin hän työskenteli Handelsbankenin konttorissa Tampereella. Saarinen asuu edelleen Tampereella. Hiljattain Vaurauden Tampereen-toimipisteen vetäjänä on aloittanut niin ikään pitkän pankkiuran tehnyt Leena Honkasalo-Lehtinen . Hän työskenteli 22 vuotta Ålandsbankenin konttorissa Tampereella. –Jäin pois edellisestä työstä viime vuoden lopulla. Ehdin hetken olla vapaalla, mutta sitten Elisa soitti ja kysyi töihin. Tartuin tarjoukseen, koska tämä on tulevaisuuden juttu ja yksi tapa hajauttaa sijoitussalkkua. Olen kuin uudesti syntynyt, Tampereen konttorinjohtaja Honkasalo-Lehtinen sanoo. Honkasalo-Lehtisen tehtävänä on laajentaa yhtiön toimintaa Pirkanmaalla. –Tässä työssä pystyn yhdistämään osaamistani ja aiempaa kokemustani rahoituksesta ja sijoittamisesta. Toimimme paljon verkossa, mutta tapaamme asiakkaita myös kasvotusten. Olen henkilökohtaisen palvelun ihminen. Toimiala: Välittää joukkorahoitteisia yrityslainoja. Toimintaa valvoo Finanssivalvonta. Perustettu: 2011 Omistajat: Hallituksen jäsenet, toimiva johto ja henkilöstö. Vain perustajiin kuuluvalla Veikka Gustafssonilla yli 10 prosentin omistusosuus. Gustafsson on hallituksen puheenjohtaja. Toimipisteet: Seitsemän toimipaikkaa Suomen kasvukeskuksissa. Lainoja: Rahoittanut noin 1 200 yrityksen lainoja. Lainasumma yhteensä noin 115 miljoonaa euroa. Sijoittajia: Noin 7 000 Henkilöstö: 60 Liikevaihto: 4,5 Me Liiketulos: –140 000 e Tilikauden tulos: 65 000 e