Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Näköislehti Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut

Arvostettu yhdysvaltalaislehti kyseenalaistaa hakaristisymbolit Suomen ilmavoimissa – "Miksi he käyttävät sitä yhä?"

Suomen ilmavoimien koneissa aikoinaan käytetyt hakaristit eli swastikat herättävät ihmetystä Yhdysvalloissa. Hakaristi kun mielletään vahvasti Natsi-Saksan symboliksi. Arvostettu kristillinen The Christian Science Monitor -lehti omistaa aiheelle kokonaisen artikkelin tuoreimmassa numerossaan. Lehti on käynyt Suomessa asti perehtymässä hakaristin historiaan. Jutun otsikossa todetaan, että Suomi käytti hakaristiä jo ennen natseja. Kysymys kuitenkin kuuluu, miksi he käyttävät sitä edelleen? Käytössä edelleen Suomen ilmavoimien museon johtaja, entinen ilmavoimien lentäjä Kai Mecklin tekee Tikkakoskella parhaansa selittäessään, että suomalaisella hakaristillä ei ole mitään tekemistä natsien kanssa. Hakaristin käytöstä ilmavoimien lentokoneissa sitä paitsi luovuttiin jo vuosikymmeniä sitten. Hakaristi esiintyy kuitenkin edelleenkin ilmavoimien kunniamerkeissä ja joukko-osastojen lipuissa. Symboli on nähtävissä myös useissa sota-ajan muistomerkeissä pääkaupungissa Helsingissä, mitä lehti pitää selvästi kiusallisena. Varsinkin, kun ottaa huomioon Suomen geopoliittisen sijainnin idän ja lännen välissä. Lehden mukaan Suomen kannattaisi harkita symbolista luopumista etenkin nyt, kun äärioikeiston liikehdintä on voimistumassa. Lehti mainitsee esimerkkinä uusnatsistisen Suomen vastarintaliikkeen. Vaikka se ei käytä logossaan hakaristiä, natsitunnuksia saattaa olla näkyvissä uusnatsien marsseilla ja kokoontumisissa. Väärä mielikuva Lehden haastattelema maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen Helsingin yliopistosta tunnustaa hakaristin ongelmat. Viaton symboli voi synnyttää väärän mielikuvan ja lähettää vaarallisen signaalin. Teivaisen mukaan on levottomuutta herättävää, että Suomen armeija edelleen käyttää hakaristia. Tästä voi seurata ongelmia, jos Suomi ajautuisi sotaan Venäjää vastaan ja joutuisi pyytämään apua kumppaneiltaan. –Miten luulette, että Saksan, Ranskan tai Hollannin poliittiset päättäjät ja kansa vastaisivat avunpyyntöön, jos ne näkisivät tämän tunnuksen? Heille hakaristi merkitsee vain yhtä asiaa. Huoli liioiteltua Lehden haastattelema suomalainen sota- ja ilmailuhistorian asiantuntija Carl-Fredrik Geust pitää huolta liioiteltuna. –Suomalainen hakaristi on edelleen käytössä – ja hyvin rajoitetussa käytössä – koska me arvostamme historiallista perintöämme ja myös muiden historiaa. Geust huomauttaa, että myös keisari Aleksanteri toisen patsas saa seistä Helsingin Senaatintorilla, vaikka Suomi ja Venäjä eivät aina ole olleet ylimpiä ystäviä. Geustin mukaan patsas hämmästyttää usein venäläisiä turisteja. –Traditioilla on meille suuri merkitys, Geust toteaa. Geust muistuttaa, että hakaristiä eli swastikaa on käytetty symbolina ja onnen vertauskuvana vuosituhansia. Siksi se päätyi myös Suomen sotakoneiden siipiin. Suomalaisille hakaristi on myös vapauden ja itsenäisyyden vertauskuva. Sen historia ja merkitys on täysin toinen, kuin natsitunnuksen. Kyse on kahdesta täysin eri symbolista. Tunnuksen historia Suomen ilmavoimat sai alkunsa 1918, kun ruotsalainen kreivi Eric von Rosen lahjoitti omistamansa Thulin typ D -koneen sisällissotaa käyvän valkoisen hallituksen joukoille. Kone oli von Rosenin lentokoulun kone. Sen siivissä aikaisemmin olleet koulun tunnukset oli korvattu von Rosenin henkilökohtaisella onnenmerkillä, sinisellä hakaristillä. Sininen hakaristi sijoitettuna valkoiseen ympyrään määrättiin armeijan lentokoneiden tunnukseksi maaliskuussa 1918. Samalla hakarististä tuli myös armeijan panssaroitujen ajoneuvojen tunnus ennen jatkosodan alkua. Hakaristin käytöstä luovuttiin ilmavoimien koneissa ja Suomen lentomerkissä Lapin sodan aikana huhtikuussa 1945. Tämä tapahtui Liittoutuneiden valvontakomission kehotuksesta, koska hakaristi yhdistettiin toisessa maailmansodassa hävinneen Natsi-Saksan tunnukseen. Amerikkalaislehden toimittaja on yhteydessä myös Suomen puolustusministeriöön. Hän saa kuulla, että tällä hetkellä Suomella ei ole suunnitelmia rajoittaa tai harkita uudelleen hakaristin käyttöä. The Christian Science Monitor (CSM) on Yhdysvalloissa viikoittain ilmestyvä kansainvälinen julkaisu. Viikkolehti ilmestyy myös painettuna. CSM on saanut seitsemän Pulitzer-palkintoa, viimeksi vuonna 2008. Sen päätoimittaja on John Yemma.