Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Nordean Kangasharju: Työllisyyden nostoon tarvitaan keppiä ja porkkanaa, aktiivimallin nuijiminen on enemmän populismia

Suomen työllisyysaste on saatava nostettua Ruotsin tasolle eli lähemmäs 80 prosenttiin nykyisestä 72:sta, jotta kestävyysvaje ei nujerra meitä. Tätä mieltä on pankkikonserni Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju . Nordea julkisti talousennusteensa keskiviikkona. Kangasharju huomauttaa, että osaavan työvoiman löytymisestä on muodostumassa merkittävä este kasvulle Suomessa jo ennakoitua aiemmin. Työllisyysasteen nosto tarvitsee Kangasharjun mielestä yhä sekä keppiä että porkkanaa. Seuraavan hallituksen on tehtävä aivan uusia avauksia työn vastaanottamisen helpottamiseksi, jotta mahdollisimman moni työmarkkinoilla oleva saadaan töihin. –Rekrytointivaikeudet ovat kasvaneet esimerkiksi rakentamisessa, jossa työvoiman tarve ei ole tyypillisesti koulutuksesta kiinni. Nyt pitäisi saada työmarkkinoille lisää kannustavuuselementtejä. Eli nykyhallituksen jo tekemien asioiden, kuten aktiivimallien ja työn vastaanottamisen helpottamisen, edistämistä ja jatkamista, Kangasharju sanoo. Marginaaliveroa ja työllistämisen verotusta on laskettava, jotta työttömän siirtyessä työlliseksi hänelle jäisi enemmän käteen. Kangasharju mainitsee aktiivimallin toimivana keinona. –Tiedetään Tanskasta, että keppiäkin tarvitaan. Puheet siitä, että hallituksen toimet olisivat olleet vain työttömien kurjistamista, ovat enemmän populismia, hän sanoo. Maapohjaveroa kireämmälle Yrittäjyyteen ja omistukseen kohdistuville veronkiristyksille Kangasharju sanoo jyrkän ein. –Suomessa julkista taloutta on valmistettava kasvun hidastumiseen. On edesvastuutonta esittää verotuksen kiristämistä uudet työpaikat luoville yrittäjille ja omistajille. Tällaiset veronkiristykset ovat osoittautuneet huonotuottoisiksi pääoman vapaan liikkuvuuden vuoksi, Kangasharju toteaa. Sen sijaan maapohjaan kohdistuvan kiinteistöveron kiristämistä olisi harkittava. –Lähinnä tämä koskee asuinrakentamista. Maapohjavero olisi sellainen, että se ei vähentäisi rakentamista. Nykyinen kiinteistövero on sellainen, että siinä osa on maapohjaan ja osa itse rakennukseen kohdistuvaa veroa. Tämä hidastaa rakentamista siltä osin kuin se kohdistuu rakennukseen. Verojärjestelmän kehittäminen Kangasharjun esittämään suuntaan tukisi lisärakentamista ja pitäisi asuntojen hintoja kurissa etenkin isoissa kaupungeissa. Se, ulottuisiko maapohjan verotus maa- ja metsätalousmaahan, on Kangasharjun mukaan poliittinen päätös –Tämän ei tarvitse välttämättä muuttaa millään tavalla maa- ja metsätalousmaan verokäsittelyä, vaan kohdistua ennen kaikkea kaavoitettuun tai kaupunkimaahan, joka ei ole maa- ja metsätalouskäytössä, hän toteaa. Huipulta tullaan alaspäin Suomi on nyt nousukautensa huipulla. Nordean ennusteen mukaan talouskasvu puolittuu tämän vuoden kolmesta prosentista ensi vuonna kahteen ja vuonna 2020 puoleentoista prosenttiin. –Maailmantalouden kasvu jatkuu nykyistä hitaampana, mikä yhdessä korkeiden sopimuspalkkakorotusten ja nousussa olevien palkkaliukumien kanssa himmentää vientinäkymiämme. Investointien kasvu jäähtyy merkittävästi. Etenkin rakennuslupien määrä on jo romahtanut, Kangasharju toteaa. Jatkossa suurin epävarmuus liittyy Nordean mukaan Yhdysvaltojen kasvun hidastumiseen elvytyksen päättyessä. –Protektionismi on jo lisännyt epävarmuutta ja Yhdysvaltojen tiukentuvan rahapolitiikan mukanaan tuoma vahva dollari on heikentänyt kehittyvien maiden näkymiä, Nordean ekonomisti Tuuli Koivu kertoi tiedotustilaisuudessa. Myös euroalueen rahapolitiikka on kiristymässä. Koivun mukaan Euroopan keskuspankki pysäyttää setelipainon vuoden lopussa ja nostaa ohjauskorkoa yhteensä prosenttiyksiköllä vuoden 2020 loppuun mennessä.