Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Kimmo Niemelä hioo 8 000 naudan sorkat vuodessa – Sorkkahoitajan työ vaatii etenkin yhtä ominaisuutta

Sorkkahoitaja Kimmo Niemelä Sastamalan Keikyästä saapui Mattilan tilalle Kiikoisiin aamukahdeksalta hoitaakseen noin 40 lehmän sorkat työpäivän aikana. Ennen puolta päivää usea nauta liikuskelee pihattonavetassa violettia väriä selkämyksessään. Väri kertoo siitä, että käynti sorkkahoitotelineessä tuli jo hoidettua. Niemelä pysähtyy kertomaan rälläkkä kädessään työstään rauhallisesti, vaikka jono selän takana kasvaa. Moni lehmä haluaisi jo edetä sorkkahoitajan telineeseen, jossa Niemelä vuolee rälläkällä sorkan sarveisosan siihen tyyliin, että lehmä voi jatkaa ontumatta elämäänsä. Tosin jotkut sorkat tarvitsevat suojakseen kengän tai muuta hoitoa, mutta nekin takaavat lehmälle tavallisen keinuvan askeleen. Vaikka moni asiakas suhtautuu varsin tyynesti sorkan nostamiseen vuolemista varten, voi iso ja elkeissään tarvittaessa nopea eläin haastaa sorkkahoitajaa. Kun Niemelä kertoo hoitaneensa sorkkia 30 vuotta, alkaa mietityttää, mistä hän saa tyyneytensä työhön. –Lehmän hermot tässä hommassa täytyy olla, hän kertoo tärkeän kriteerin alalle. Katso videolta, miten Kimmo Niemelä vuolee rälläkällä lehmän sorkkaa kuntoon: Vaikka ympärillä pyörivät lehmät heilauttavat päätään rivakasti, riittää niillä sinnikkyyttä jonottaa esimerkiksi lypsyrobotille. Lehmilläkin on lehmän hermot. Niemelän osa sorkkahoitajana alkoi rinnakkainelosta eläinten kanssa vanhempien pienellä maapaikalla. Armeijan jälkeen hän hakeutui alan oppiin. Aluksi hän teki lomittajan työtä rinnalla, mutta jätti sen, kun sorkkien hoitamista tuli yhä vain lisää. –En ole 30 vuoden aikana paljon lomiakaan pidellyt. Työstäni saatava hyöty auttaa jaksamaan, Niemelä kertoo. Hänen mukaansa sorkkaongelmat vaikuttavat nopeasti kymmenisen prosenttia lehmän tuotokseen. –Kun miettii tätä työtä taaksepäin, niin kyllä tästä on ollut pakko tykätä. Vaikka harva tuntuu tietävän sorkkahoitajien olemassaolosta, karjatilat tarvitsevat heitä kipeästi. –Sorkkahoidon merkitys on kasvanut hurjasti vuosien mittaan, kun on tullut robottinavetoita ja tuotokset ovat nousseet, hän sanoo. Siksi Niemelä tekee tänä päivänä sorkkahoitajana kohtuullista tiliä. Hän pohtii osakeyhtiön perustamista. –Kun menin 30 vuotta sitten alan kurssille, moni ihmetteli, meinaatko tuosta leipäsi tienata, hän kertoo. Hän jatkaa ainoana työssä kurssiltaan, jossa oli parikymmentä ihmistä. Mies joutuu selittämään ammattiaan paljon, sillä ihmiset tuntuvat vieraantuvan maaseudusta kiivasta tahtia. Enää ei tiedetä aina edes sitä, mistä maito tulee. –Sitähän on tutkittu peruskouluissa, ja puolet luulee, että se tulee kaupan hyllyltä, Niemelä sanoo. Sorkkahoitajia kuuluu alan yhdistykseen noin 80, mutta Niemelä sanoo, että harva hoitaa 8 000 lehmää vuodessa. Tämä tarkoittaa Niemelän arjessa sitä, että pohjoisin hoitopaikkakunta on Kauhajoki. Määrä kuulostaa niin hurjalta, että lehmät taitavat kadota massaan. –Eivät katoa, kyllä minä muistan yksilöitä ja niiden luonteita, hän kertoo. Niemelä sanoo, että asiakkaasta tekee hankalan massa. Lehmien koko on kasvanut vuosien varrella. –Emolehmissäkin mennään yli tuhannen kilon. Suru iskee sorkkahoitajaan hänen mukaansa silloin, kun sorkasta löytyy krooninen sorkkakuume. –Sille et voi tehdä enää mitään. Parhaan kiitoksen sorkkahoitaja saa Niemelän mukaan siitä, kun sorkistaan todella sairas nauta jatkaa telineestä matkaansa ontumatta. –Se jää mieleen, hän sanoo. Myös päästään harmaantuva lehmä liikuttaa häntä. –Silloin lehmä alkaa olla noin 20-vuotias. Sellainen on harvinaisuus, sillä loppujen lopuksi lehmiä menee poistoon aika kovaa tahtia. Monia lehmiä hoidetaan 2–3 kertaa vuodessa, joten ne tunnistavat sorkkahoitajan. Seuraava lehmä seisoo jo Niemelän selän takana, joten lunastamme lupauksen siitä, että se pääsee juuri nyt sorkkahoitajan helpottavaan käsittelyyn. 50-vuotias sorkkahoitaja Sastamalan Keikyästä. Tehnyt sorkkahoitajan työtä 30 vuotta. Myös Niemelän vanhin tytär on kiertänyt kolmena kesänä mukana sorkkahoidoissa. Sorkkahoitajat kuuluvat Suomen sorkkahoitajien yhdistykseen, jossa on noin 80 jäsentä. Sorkat suositellaan hoidettavaksi kaksi kertaa vuodessa.