Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Tamperelaisen Emmi Itärannan palkitusta romaanista tehdään elokuva

Kirjailija Emmi Itäranna n palkitusta, yli 20 kielelle käännetystä esikoisromaanista, Teemestarin kirjasta , on tekeillä elokuva. Ohjaaja Saara Saarelan mukaan siitä tulee Suomen ensimmäinen vihreä elokuvatuotanto. Se tarkoittaa sitä, että elokuvan tekemisen aikana seurataan tarkasti, kuinka paljon se kuluttaa luonnonvaroja ja aiheuttaa päästöjä. Siksi elokuvatuotantoon palkataan myös viherkoordinaattori. Elokuvan tekemisessä syntyneitä päästöjä kompensoidaan muun muassa istumalla puita tai rakennuttamalla vesi-infraa alueille, joilla on vedestä pulaa. Teemestari-elokuvan kuvaukset on tarkoitus aloittaa vuoden 2019 syksyllä. Ympäristöteema on keskeisellä sijalla myös Itärannan dystooppisesssa Teemestarin kirja -romaanissa. –Elokuvassa kirjan henkilöiden sisäisiä konflikteja on käännetty enemmän toiminnan tasolle. On tärkeämpää, että tarina kantaa ja tematiikka säilyy tunnistettavana kuin että kohtaukset pysyvät pilkulleen samoina. Kirjailijan on hyvä osata päästää irti omasta tekstistään silloin, kun lähtee mukaan siihen, että sitä dramatisoidaan toiselle ilmaisuvälineelle, kuten elokuvaksi, televisiolle tai teatteriin, Itäranta kertoo. Kahdella kielellä, suomeksi ja englanniksi kirjoittava kirjailija Emmi Itäranta työstää kolmatta romaaniaan. Kahden edellisen teoksen lailla se käsittelee ilmastonmuutosta. Tekeillä olevassa kirjassa se on edennyt jo niin pitkälle, että ihmiset ovat rakentaneet siirtokuntia avaruuteen. Edellisestä Kudottujen kujien kaupunki -kirjan julkaisusta on kulunut kolme vuotta. Uusi romaani valmistuu aikaisintaan ensi vuoden loppupuolella. Tällä kertaa Itäranta ei halua pitää kiirettä, sillä toisen teoksen kirjoittaminen oli stressaava kokemus aikatauluineen ja esikoiskirjan kansainvälisen menestyksen nostattamine ennakko-odotuksineen. –Se oli klassinen toisen kirjan syndrooma, Itäranta sanoo. Opettaja rohkaisi jatkamaan Teemestarin kirja sai alkunsa Kentin yliopiston luovan kirjoittamisen opinnäytetyönä maisterin tutkinnon ohessa. Ensin Itäranta ei edes ajatellut kirjoittavansa romaania, novellin korkeintaan. –Jos eräs opettaja ei olisi rohkaissut minua jatkamaan, en välttämättä olisi kirjoittanut koskaan kirjaa. Joskus elämän varrella tulee vastaan ihmisiä, jotka tietävät täsmälleen, mitä kuuluu sanoa. Romaanin käsikirjoitus voitti Teos-kustantamon fantasia- ja scifikirjoituskilpailun vuonna 2011. Vuotta myöhemmin teos sai Kalevi Jäntin palkinnon. Vuonna 2014 iso yhdysvaltalainen kustantamo HarperCollins otti Itärannan suojiinsa. Toiveikkaampia tulevaisuuskuvia Ilmastonmuutos, vesi ja vallankäyttö ovat Itärannan kirjoissa toistuvia teemoja. Hän kirjoittaa spekulatiivista fiktiota, jossa liikutaan kuvitteellisissa maailmoissa. Teemestarin kirjassa eletään sotilashallinnon alla jossain kaukana pohjoisessa. Viimeisiä makean veden varantoja kontrolloidaan tiukasti. Menneestä muistuttavat valtavat muovi- ja elektroniikkaröykkiöt. Kudottujen kujien kaupungissa puolestaan ollaan tulvien koettelemassa saarivaltakunnassa, eräänlaisessa diktatuurissa, jossa ei saa nähdä edes unia. Ympäristötematiikka on vahvasti läsnä myös kolmannessa, vielä keskeneräisessä romaanissa. Tällä kertaa hän tosin haluaa luoda hieman toiveikkaampia tulevaisuudenkuvia. –Kirjani ei ole utopiaa vaan niin sanottua avaruus-scifiä, jossa jotkin asiat menevät positiiviseen suuntaan, hän paljastaa. Suurin osa tapahtumista sijoittuu maapallon ulkopuolelle. Eletään tilanteessa, jossa Maa on niin huonossa jamassa ilmastonmuutoksen jäljiltä, että ihmiset ovat rakentaneet siirtokuntia muille taivaankappaleille, pääasiassa Marsiin ja Kuuhun. –Varakkaiden paikassa, Marsissa, Maan ihmisiä kohdellaan toisen luokan kansalaisina. Päähenkilö on parantaja, jonka Marsista kotoisin oleva puoliso katoaa työmatkalla. Päähenkilö lähtee etsimään häntä, ja pikkuhiljaa hänelle selviää uusia asioita puolisosta ja heidän yhteisestä menneisyydestään. Ilmastonmuutos ahdistaa Poikkeuksellisen kuiva ja kuuma kesä on tuonut huolen ilmastonmuutoksesta laajemmin esiin. Itärantakin myöntää, että ilmastonmuutos ahdistaa. Se huolestutti häntä jo runsaat kymmenen vuotta sitten, jolloin hän kirjoitti esikoisteostaan. –Tuntui, että teen fiktiota sen pohjalta, mitä näen jo tapahtuvan. On välillä hieman pelottavaa katsoa uutisia ja nähdä ne asiat, jotka on itse kirjoittanut kauhukuvina. En sano, että maailma on sellainen kuin dystopiassani, mutta suuntaviivat ovat olleet näkyvissä viimeisen 15 vuoden aikana. –Kukaan ei halua kirjoittaa dystopiaa ja nähdä, että se toteutuu. Se ei ole mitenkään mieltä ylentävää. Jonkinlaisen ympäristöherätyksen hän arvelee saaneensa jo lapsena 1980-luvulla, jolloin hänen äitinsä oli aktiivisesti mukana ympäristötoiminnassa. –Olin kuullut jostakin, että muovi ei hajoa luonnossa. Muistan kysyneeni äidiltäni, että mitä tapahtuu kaikille muovipusseille, joita käytämme. Vesi on Itärannalle tärkeä tarinallinen elementti, jolla on vahvoja myyttisiä ja kauas ihmiskunnan historiaan ulottuvia merkityksiä. –Koen sen rentouttavana ja stressin pois puhdistavana. Se assosiosoituu kotimaahan, Suomeen. Se on se, mistä olen tullut ja mihin kuulun, Britanniassa asuva kirjailja kertoo. Syntynyt Tampereella vuonna 1976. Asuu Kaakkois-Britanniassa Canterburyssa, joka on saaren aurinkoisin paikka. Seutu tunnetaan nimellä The Garden of England. Perheessä it-alalla työskentelevä aviomies. Kirjailija, maisterin tutkinnot draamasta ja luovasta kirjoittamisesta. Lähti ensimmäisen kerran Britanniaan vuonna 1999 vaihto-oppilaaksi opiskellessaan teatterin ja draaman tutkimusta Tampereen yliopistossa. Toiminut muun muassa dramaturgina, käsikirjoittajana, teatterikriitikkona ja tiedottajana. Muutti Caterburyyn vuonna 2007 aloittaakseen luovan kirjoittamisen tutkinnon opinnot Kentin yliopistossa. Julkaissut kaksi fantasiaromaania Teemestarin kirja (2012) ja Kudottujen kujien kaupunki (2015). Tekeillä kolmas romaani, joka julkaistaan aikaisintaan vuoden 2019 lopulla. Esikoisteos on saanut Kalevi Jäntin palkinnon 2012 ja Nuori Aleksis -palkinnon 2013. Se oli ehdokkaana myös kansainvälisen Arthur C. Clarke -palkinnon saajaksi. Sitä on käännetty yli 20 kielelle. Toisen romaanin käännösoikeudet on myyty seitsemään maahan. Kasvattaa noin viisi vuotta sitten ostamansa talon puutarhassa perunoita, tomaatteja ja kesäkurpitsoja. Lukee paljon kaunokirjallisuutta, etupäässä englanniksi. Suosikkikirjailijoita ovat muun muassa Ursula K. Le Guin ja Kazuo Ishiguro. "Kukaan ei halua kirjoittaa dystopiaa ja nähdä, että se toteutuu. Se ei ole mitenkään mieltä ylentävää."