Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Mielipide: Lapseni joutui oppilaiden ja jopa opettajansa kiusaamaksi – Lopulta hän ajautui tilanteeseen, jota sanat eivät riitä kuvailemaan

Mitä pitää tapahtua, että vihdoinkin nostaisimme raadon pöydälle ja puhuisimme reilusti asiasta sen oikealla nimellä? Eli kouluissa tapahtuvista pahoinpitelyistä. Kiva koulu -hanke on pelkkä vitsi. Lapseni kävi kyseisen hankkeen piiriin kuuluvaa koulua ja joutui sekä oppilaiden että naispuolisen opettajansa "kiusauksen" kohteeksi. Opettaja esimerkiksi kysyi lapseltani koko luokan kuullen: "Onko äidilläsi miesystävää?" Kysymys ahdisti ja nolotti lastani. Kului viikkoja, ennen kuin hän kertoi tapauksesta minulle. Kehotin häntä vastaamaan: "On ja joka viikko erilainen, joten ajankohtaisen tiedon saamiseksi asiaa kannattaa tiedustella äidiltä itseltään." Oppilaiden harjoittama "kiusaus" sisälsi nimittelyä, lapseni koko olemuksen arvostelua, ohareita (eli sovittujen tapaamisten "unohtelua"), ulkopuolelle jättämistä, nettikiusaamista ynnä muuta. Tilanne kärjistyi sellaiseksi, että vaikka koulumatkaa oli vain pari korttelia, jouduin saattamaan lasta kouluun ja takaisin. Kun vaadin asian selvittelyä, opettaja sanoi, ettei hän mitään ole huomannut. Totesi vielä, että kun sinun lapsesi on niin kiltti. Tuloksena oli, että lapseni ohjattiin mielenterveystoimistoon. Kiusaajat sen sijaan saivat mellastaa entiseen tapaansa. Olen opettanut lapseni avoimuuteen. Tätä jouduin katumaan, sillä lapseni kertoi kavereilleen käyvänsä terapiassa. Hän sai vielä lisänimen "hullu". Tätä piirileikkiä jatkui kunnes pääsimme vaihtamaan paikkakuntaa. Vahinko oli kuitenkin jo tapahtunut. Lapseni yritti itsemurhaa ensimmäisen kerran 14-vuotiaana, vajaa kuukausi muuttomme jälkeen. Siitä alkoi vuosien sairaala-, terapia- ja lääkityskierre. Sanat eivät riitä kertomaan sitä tunnetta, jonka koin, kun vein lapseni suljetulle osastolle. Diagnoosi oli vaikea masennus psykoottisin oirein. En koe, että sana kiusaaminen riittää kuvaamaan sitä tuhoa, jota lapseni kokemus koulussa aiheutti koko perheellemme. Olemme edelleen kaikki hengissä, mutta koko perhe on vaikeasti traumatisoitunut. Poikkeuksellisesti nimimerkillä.