Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Kolmen sisaren mökkiviikonloppu näyttää, miten monin eri tavoin yksi inhimillinen isä voi lapsensa traumatisoida

Taina Latvalan edellinen teos, novellikokoelma Ennen kuin kaikki muuttuu jätti ristiriitaisen jälkimaun. Kokonaisuus tuntui turhan varman päälle hiotulta, mutta sekaan mahtui myös hulvattoman villejä novelleja, jotka saivat odottamaan, mitä Latvala seuraavaksi kirjoittaa. Valitettavasti Latvalan romaani Venetsialaiset edustaa hänen teknisesti taitavaa, mutta turvallisiin ratkaisuihin sortuvaa puoltansa. Kaikki romaanin tarinasta henkilöhahmoihin ja rakenteeseen on niin klassista, että on vaikea perustella, miksi juuri tämä romaani piti kirjoittaa tai miksi juuri se kannattaisi lukea. Romaanissa kolme aikuista sisarta kokoontuu perheen mökille juhlistamaan kesän loppumista. Järkevä ja tunnollinen keskimmäinen haluaisi käyttää yhteisen ajan mökin tulevaisuuden pohtimiseen ja pikkusiskon häiden suunnitteluun, mutta kuopus ja esikoinen vaativat päästä kylälle venetsialaisiin. Henkilöhahmot jäävät stereotyyppisiksi Villin yön aikana siskokset ehtivät käydä läpi yhteisen menneisyytensä ja päätyä tulevaisuutensa suhteen rajuihinkin ratkaisuihin. Latvala tykittää lukijan silmille parissa sadassa sivussa hurjan arsenaalin tunteita, salaisuuksia ja ihmissuhdedraamaa. Kerronta on sujuvaa, ja teknisesti kaikki toimii moitteettomasti. Teoksesta kuitenkin puuttuu se uusi oivallus, joka saisi lukijan innostumaan. Latvala on kirjoittanut siskokset vahvoiksi karikatyyreiksi tietynlaisista ihmistyypeistä, joita moni varmasti tunnistaa myös omasta perheestään. Nuorimmainen Elina on aikuisenakin perheen vauva, luovalla alalla työskentelevä herkkis, jonka on vaikea asettua aloilleen. Keskimmäinen Paula taas on tunnollinen ja säntillinen uranainen, joka on edennyt elämässä juuri kuten kuuluu, ja yrittänyt pitää aina myös läheistensä elämät kasassa. Esikoinen Iiris on syntynyt sisarusten yhteisen isän aiemmassa suhteessa, ja päässyt perheeseen mukaan vasta teini-iässä. Hänestä on kasvanut holtiton alkoholisti, joka aiheuttaa läheisilleen säännöllistä sydämen tykytystä. Kukin hahmoista toimii periaatteessa hyvin ja heidän välilleen syntyy luonteva jännite. Jokaiseen heistä kaipaisi kuitenkin aavistuksen isompaa säröä, että heistä kasvaisi enemmän henkilöitä kuin pelkkiä tyyppejä. Kiinnostavin on isän tarina Siskosten vahvin yhteinen nimittäjä on alkoholin kanssa ikänsä kamppaillut isä, joka on jo kuollut, mutta vaikuttaa edelleen lastensa elämiin monella tavalla. Isän ja tytärten suhde on sekin turvallisen klassinen esimerkki kuviosta, jossa isien synnit kostautuvat seuraaville sukupolville. Henkilöhahmona poissa oleva isä on kuitenkin selvästi romaanin kokonaisin ja kiinnostavin. Hän on tyttärilleen sekä tuki, rakkauden kohde että traumojen aiheuttaja, ja ristiriitaisuudessaan paljon inhimillisempi kuin yksikään tytöistä. Romaaniin löytyykin kiinnostavin kulma, jos sitä alkaa lukea isän tarinana. Kolmen sisaren kautta tulee osuvasti esiin se, miten eri tavoin saman perheen lapset vanhempansa näkevät, ja miten eri tavoilla yksi ja sama vanhempi voi eri lapsiinsa vaikuttaa. 255 sivua. Otava, 2018.