Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Hervanta ja Tesoma rauhoittuivat muutamassa vuosikymmenessä – Näin Tampereen ongelmalähiöistä tuli mallioppilaita

Vielä 1980-luvulla Tampereen Hervanta ja Tesoma tunnettiin levottomina ongelmalähiöinä. Hervannassa nuorisojengit tappelivat keskenään. Ovien laseja ja kauppojen ikkunoita rikottiin. Alueella oli väestöpohjaan suhteutettuna neljä kertaa enemmän kotihälytyksiä kuin muualla Tampereella. –Siihen aikaan Hervanta oli villiä länttä. Meno alkoi rauhoittua, kun Hervanta sai oman korttelipoliisin, kertoo rikoskomisario Sakari Tuominen . Hän johtaa tiedustelun ja ennalta estävän toiminnan yksikköä Sisä-Suomen poliisissa. Markku Kuoppamäki aloitti Hervannan korttelipoliisina vappuna 1980. Viisi vuotta myöhemmin hän sai vahvistuksekseen kuuden poliisin hälytysryhmän. Myös Tesoma ja Linnainmaa saivat omat lähipoliisinsa 1980-luvulla. Poliisin läsnäololla oli iso merkitys lähiöiden rauhoittumisessa, vaikka se ei ainoa selittävä tekijä olekaan. –Poliisin pitää olla lähellä ja näkyä katukuvassa. Ongelmien hoitaminen on helpompaa, kun kasvot tulevat tutuksi, Tuominen sanoo. Ongelmalapsista mallioppilaita Nykyään Tampereella ei enää voi puhua ongelmalähiöistä. Hervannasta on kasvanut monikulttuurinen, hyvinvoiva satelliittikaupunki, joka tunnetaan myös teknillisestä yliopistosta, poliisiammattikorkeakoulusta ja kymmenistä korkean teknolgian yrityksistään. Tesoma ei ole enää ostarin ympärille siroteltu betonilähiö keskellä metsää, vaan kasvava kaupunginosa, joka tarjoaa monipuoliset palvelut luonnon helmassa. Asuinalueella on uusi hyvinvointikeskus, kauppakeskus, kirjasto, yhtenäiskoulu ja päiväkoti, uimahalli, jäähalli ja palloiluhalli. Kumpikin kaupunginosa tunnetaan myös me-hengestään ja yhteisöllisyydestään. Tavoitteellisen työn tulosta Tamperelaisten lähiöiden siistiytyminen ei johdu vain väestön vanhenemisesta. Varsinkin Hervannassa lasten määrä kasvaa edelleen voimakkaasti. –Tampereella on tehty päätöksiä alueiden eriarvoistumisen ennalta ehkäisemiseksi, ja lähdetty sen jälkeen systemaattisesti tekemään töitä sen eteen, sanoo hyvinvointijohtaja Taru Kuosmanen . Ongelmia voidaan estää hyvällä kaupunkisuunnittelulla. Ei ole sattumaa, että Hervannasta on tullut koulutuksen, tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan keskittymä. Kaavoituksella on ohjattu myös asuinrakentamista niin, että rakennuskanta pysyy monipuolisena. Kerrostalojen lomassa on pientaloalueita, myös asuntojen omistuspohja vaihtelee. –Hervannassa on myös paljon aktiivisia järjestöjä, jotka tekevät ennalta ehkäisevää työtä. Yhteistyö julkisen sektorin kanssa on toimivaa. Tesomalla asukkaat mukana Hervannan oppeja on hyödynnetty Tesomalla. Kaupunginosan kehittämiseksi käynnistettiin vuonna 2013 laaja Oma Tesoma -hanke. Alueelle tavoiteltiin uutta kukoistusta kehittämällä asunto- ja palvelutarjontaa sekä harrastusmahdollisuuksia. Tesomalla alueen ihmiset otettiin suunnittelutyöhön mukaan. Myös järjestöjä on saatu aktivoitua mukaan toimintaan ja ennalta ehkäisevään työhön. Kuosmanen on tuloksiin tyytyväinen, mutta työ jatkuu. –Jos emme pidä huolta näistä asioista, meitä voivat kohdata samat ongelmat kuin Ruotsissa. Ei Suomi niin erilainen yhteiskunta ole. 2020-luvulla kasvojenkohotuksen kokevat Peltolammin ja Multisillan alueet – Tesoman ja Hervannan oppeja hyödyntäen. Ruotsissa lähiöiden eriytymiskehitys ja jengirikollisuus ovat jo arkea. Etenkin maahanmuuttajavaltaisissa suurkaupunkien lähiöissä viranomaiset ja paikalliset asukkaat kärsivät tilanteesta. Pahimmillaan lähiöistä voi muodostua ghettoja, joihin ulkopuoliset eivät enää uskalla mennä. Suomessa ei toistaiseksi ole voimakkaasti eriytyneitä ongelmalähiöitä. Suomen poliisi saa ensi vuonna 2,5 miljoonaa euroa lisärahaa ennalta ehkäisevään toimintaan. Tällä summalla voidaan palkata 30 uutta lähiö- ja ankkuripoliisia. Näin halutaan tukea lähiöiden turvallisuutta ennen kuin ongelmat kärjistyvät. Tampereella lähiöt ovat rauhoittuneet, mutta ongelmat näkyvät keskustassa.