Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön diagnoosi pelasti näyttelijä Mikael Persbrandtin kokaiinilta – elämäkerta paljastaa vauhdikkaita yksityiskohtia suosikkinäyttelijän elämästä

Huumeita, viinaa, naisia ja paljon erilaisia rooleja niin näyttämöllä, valkokankaalla kuin televisioruudussa. Ruotsalainen näyttelijä Mikael Persbrandt on ristiriitainen hahmo. Hän hurmaa katsojan jäänsinisillä silmillään ja intensiivisellä näyttelemisellään. Toisaalta hän on paha poika, joka käyttää huumeita, juo viinaa, pettää puolisoaan ja kaveeraa rikollisten kanssa. Hänet tunnetaan ennen kaikkea Beck -elokuvien Gunvald Larssonina jo vuodesta 1997 saakka. Persbrandtin elämäkerta julkaistiin suomeksi viime viikolla. Sen on kirjoittanut dekkarikirjailijana tunnettu Carl-Johan Vallgren . Kirjassa Persbrandtin alkoholin ja kokaiinin käyttö nousee suureen osaan. Harva tosi fanikaan on tiennyt, miten paljon mies on valkoista kuningatarta – kuten hän kokaiinia nimittää – kiskonut nenäänsä. Tarinan edetessä käy myös erittäin selväksi, että itsetuhoisen käytöksen taustalla täytyy olla jotain muutakin kuin tavanomaista addiktiota. Persbrandtin keväällä 2015 saama diagnoosi kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä tuntuu selittävän hänen käytöstään ja tekojaan ainakin osittain. Näyttelijä, tanssija, kuvataiteilija. Syntynyt 25.9.1963 Tukholmassa. Vietti lapsuus- ja nuoruusvuodet Jakobsbergissa, Tukholman kupeessa. Tapasi puolisonsa, toimittaja Sanna Lundellin kesällä 2005. Heillä on kolme poikaa, esikoinen syntyi 2006, keskimmäinen 2009 ja nuorin toukokuussa 2018. Asuu maatilalla Stora Lundbyssä Tukholman lähellä. Opiskeli tanssia Tukholman tanssikorkeakoulussa ja Balettiakatemiassa. Haki teatterikouluun pariin otteeseen, mutta ei päässyt. Aloitti uransa kokeellisessa Galeasen teatterissa. Tunnetaan etenkin Beck-elokuvista, jotka pyörivät parhaillaan uusintoina myös Suomen Nelos-kanavalla. Persbrandtin esittämä Gunvald Larsson oli mukana 32 Beck-elokuvassa, ensimmäinen julkaistiin 1997 ja viimeinen 2016. Tehnyt kymmeniä elokuvia ja teatterirooleja. Elokuvia muun muassa Ikuistetut hetket, Hamilton: Kansakunnan puolesta, Hobitti – Smaugin autioittama maa ja Kosto. Ingmar Bergman -palkinto 2005. Ruotsin elokuva-alan Guldbagge-palkinto parhaasta miespääosasta vuosina 2009 ja 2014. Elämäkerta Muistini mukaan ilmestyi juuri suomeksi Tammen kustantamana. Mikael Persbrandt kävi kertomassa kirjasta Helsingissä yhdessä elämäkerran kirjoittajan Carl-Johan Vallgrenin kanssa. Kirjan on suomentanut Heikki Eskelinen. Mikael Persbrandt ei suinkaan ole ensimmäistä kertaa Suomessa. Elämäkerrassaan hän muistelee kokaiininhuuruista matkaa Helsinkiin heinäkuussa 2013. Tuo vuosi oli yksi Persbrandtin elämän synkimmistä, hurja liuku kohti lopullista pohjakosketusta oli täydessä vauhdissa. Persbrandt päätyi liikemiesystävänsä tuttavan kutsumana helsinkiläiseen hotelliin. Liikemies kaipasi seuraa ja tarjosi kaksikolle 7 500 euroa matkarahaa. Persbrandtin kertoman mukaan he matkustivat Helsinkiin yksityiskoneella, ohi tullimiesten niin Tukholmassa kuin Helsingissä. Opimme tuntemaan Persbrandtin Gunvaldina, mutta ehkä hän tänään on jopa tunnetumpi huumesekoiluistaan kuin rooleistaan. Elämäkerrassaan Persbrandt kuvailee kaunistelematta, miten juhla- ja ryyppyputket kerta kerralta muuttuvat syvemmiksi, pidemmiksi ja ahdistavammaksi. Syöksykierteen kierrokset kasvoivat lopulta niin, että kokaiinin käyttö ei jäänyt enää keneltäkään piiloon. Persbrandt sai 4. heinäkuuta 2014 tuomion huumeiden hallussapidosta. Tuomio oli kaksi kuukautta ehdollista vankeutta ja 75 tunnin yhdyskuntapalvelu. "Uudenvuoden aamuna (2015) join viimeisen paukkuni; se oli pontikkaa, jota kaivoin muovikanisterista. Istuin alasti sohvalla ja kuuntelin Pink Floydin, "The Dark Side of Moon", kunnes lasi oli tyhjä. Ja äkkiä sain varmuuden. Se on ohi nyt." Näin Persbradnt kuvailee hetkeä, jolloin hän tajusi saavuttaneensa pohjan. Persbrandtin nykyinen puoliso Sanna Lundell epäili jo vuonna 2007, että Persbrandt sairastaa kaksisuuntaista mielialahäiriötä. "Sannan puheisiin ei suhtauduttu vakavasti, enkä itsekään niihin uskonut. Ajattelin, että minä nyt vain olen sellainen – toivoton tapaus. Monta vuotta myöhemmin Sanna sanoi, että hänen olisi pitänyt ilmoittaa valvontaviranomaisille Sophiahemmetin lääkärin hoitovirheestä." Persbdandt sai diagnoosin keväällä 2015, muutama kuukausi sen jälkeen kun hän oli itse päättänyt lopettaa aineiden käytön. Litium-hoito sopi hänelle, ja hän on pysynyt raittiina yli kolme ja puoli vuotta. "Arvaamattomat mielenailahdukseni katosivat, rauhallinen kausi, johon olin päässyt, jatkui jatkumistaan, pimeyteen heittäytymisen houkutus hävisi." "Kiinnostukseni moottoreihin on luultavasti pelastanut henkeni, se on ollut turvaköysi, joka on yhdistänyt minut elämään. Kilpa-ajot ovat olleet minulle pakopaikka, kun kaikki muu elämässäni on ollut kaaoksessa." Mikael Persbrandt sai ensimmäisen moponsa 14-vuotiaana. Nykyään hänen autotallistaan löytyy pari Ferraria, Porsche, Mersuja, useita moottoripyöriä – ja tilan töihin käytettävä traktori. Persbrandt asui lapsena lähellä Barkabyn motocrossrataa, ja hän pyöräili sinne usein katsomaan kisoja. Poikana hän jopa haaveili tulevansa moottoriurheilutähdeksi. Lajit olivat kuitenkin yksinhuoltajaäidin kukkarolle liian kalliita. Mopoiluiässä Persbrandt oli mukana jengissä, joka varasti esimerkiksi moottoripyöriä, autoja ja autostereoita. Persbrandtin äiti Inga-Lill Persbrandt opiskeli tuohon aikaan Uumajassa kuvaamataidon opettajaksi. Poika jäi väistämättä lopulta kiinni ja putkaan, mutta esitti kovista ja kielsi kaiken. Poliisina työskennellyt isän sisaren mies sai hänet ymmärtämään, että kannattaa tunnustaa, jos haluaa ulos putkasta. Mikael Persbrandt soitti äidilleen, joka soitti ex-miehelleen, ja pyysit tätä katsomaan poikaansa koska oli itse tuhannen kilometrin päässä. Isää ei kiinnostanut. Persbrandt sai ehdollisen tuomion murtovarkauksista, varastetun tavaran kätkemisestä ja vahingonteosta. Sittemmin Persbrandt tutustui huumesekoilujensa ansiosta liivijengiläisiin ja muihin hämärämiehiin. Valkokankaan sankaripoliisi viihtyi yksityiselämässä myös lain rajan toisella puolella. Mikael Persbrandt on paitsi näyttelijä myös kuvataiteilija ja tanssija. Hän valitsi Jakobsbergin lukiossa taidelinjan. Maalaaminen vaihtui kuitenkin tanssiin. Nuori Mikael oli aloittanut opinnot taidekoulussa. Grundskolan för konstnärutbildning eli Grundis toimi samassa rakennuksessa Oopperan baletin harjoitussalien kanssa, ja taideopiskelijat harjoittelivat piirtämällä tanssijoita. Mikael Persbrandt rakastui palavasti kauniiseen ballerinaan Lottaan. Hän ryhtyi kulkemaan nuoren naisen perässä kuin "pahimman lajin stalkkeri". "En oikein käsitä mitä ajattelin, mutta tunsin, että minun on aivan yksinkertaisesti pakko ryhtyä tanssijaksi päästäkseni hä n en lähelleen." Persbrandt hakeutui Oopperan baletin oppilaskouluun 18-vuotiaana. Asettuminen tangon ääreen 11-vuotiaiden kanssa vaati pokkaa, mutta sitä Persbrandtilta ei tunnu puuttuvan. Opintojen loppuvaiheessa hän pääsi avustajaksi Ingmar Bergmanin ohjaamaan Kuningas Leariin . "Kahden viikon kuluttua oli ensi-ilta, enkä ikinä unohda hetkeä, jona astuin ensi kerran Dramatenin suurelle näyttämölle. Tunsin sen heti, jotenkin se oli ikään kuin piintynyt seiniin, se jokin huusi minulle: Tänne sinä kuulut." Persbrandt haki pariin otteeseen teatterikorkeakouluun, mutta ei päässyt. Hän pääsi kuitenkin usean vuoden kuluttua kokeellisen Galeasen-teatteriin, josta tuli hänelle ponnahduslauta alalle. Mikael Persbrandtin ensirakkaus oli balettitanssija Lotta , jota hän ei kuitenkaan nuorena saanut. Näyttelijä Lena Nilssonin kanssa Persbrandt asui pitkään. He tapasivat, kun Dramaten kiersi Kuningas Lear -näytelmällä Euroopassa. "Rakastin Lenaa aivan valtavasti ja tämä tunnetila kesti paljon kauemmin kuin meille kummallekaan oli hyväksi." Lena Nilsson oli mustasukkainen, mutta petti itse Persbrandtia. Lopullinen ero tuli, kun Nilsson tuli raskaaksi Thorsten Flinckille , miehelle, jonka kanssa Persbrandt myöhemmin tuhosi aivosolujaan alkoholilla ja huumeilla. Suhde puoliksi norjalaisen Maria Bonnevien kanssa kesti seitsemän vuotta. He tapailivat lyhyen aikaa jo vuonna 1994, mutta vasta pari, kolme vuotta myöhemmin heistä tuli oikeasti pari. Suhde Bonneviehin päättyi varsin dramaattisesti, kun Persbrandt tapasi nykyisen puolisonsa kesällä 2005 ja rakastui palavasti. Persbrandtin ja Bonnevien yhteiselämää varjosti Persbrandtin huumeiden käyttö. Hän myös petti puolisoaan koko suhteen ajan. Sanna Lundell tuli pian raskaaksi. Lehdistö sai vihiä asiasta ja Persbrandtin oli pakko kertoa Bonnevielle asiasta. Sanna Lundell ja Mikael Persbrandt elivät pitkiä aikoja erillään, vaikka heillä oli kaksi yhteistä lasta. Lundell ei sietänyt miehen sekoilua alkoholin, huumeiden ja naisten kanssa. Vasta Persbrandtin raitistuminen sai Lundellin muuttamaan yhteiseen kotiin. Perheeseen syntyi tämän vuoden toukokuussa kolmas poika. Mikael Persbrandt ei säästele kollegoitaan arvostelulta, mutta ei myöskään kehuilta. Hänen mielestään Beck -elokuvien nimiroolia, Martin Beckiä esittävä Peter Haber "asettui ikään kuin jalustalle – eikä tuo jalusta ole todellakaan kaunista katseltavaa." Persbrandt on selvästikin hyvin väsynyt Gunvald Larssonin rooliin jo hyvin varhaisessa vaiheessa pitkää elokuvaputkea. "Minusta tuli Gunvald-kone, joka vain jyskytti eteenpäin. Olisin voinut tehdä roolin unissanikin, olin heittänyt kaiken toivon psykologisesta syvyydestä." Myös tanskalaiskollega Kim Bodnia saa kritiikkiä, vaikka Persbrandt samalla ihailee häntä. Bodnian käyttämää metodinäyttelemisen tekniikka sai Persbrandtin "näkemään punaista" . Bodnia saattoi ryhtyä riitelemään vastanäyttelijänsä kanssa jo edellisenä päivänä, jos hänen piti yhteisessä kohtauksessa riidellä. "En ole koskaan käsittänyt tuota. Miten niin latauduttava? Painetaan vain nappia ja annetaan kyynelten tulla. Pystyn siihen kahdessa sekunnissa, ei siitä ole mitään syytä tehdä suurta numeroa." Persbrandt on ylpeä, että sai tehdä elokuvan Ikuistetut hetket . Hän kehuu sekä käsikirjoitusta, Jan Troellin ohjausta että mukana olleita kollegoita, etenkin suomalaista Antti Reiniä . Erikoinen kokemus oli olla mukana J.R.R. Tolkienin romaaneihin perustuvissa Hobitti -elokuvissa Beornin roolissa. Elokuvat kuvattiin Uudessa-Seelannissa. Kuvaukset kestivät vuosia, ja Persbrandt lensi sinne muutamaksi viikoksi kerrallaan – joskus vain huomatakseen, että huono sää on siirtänyt kuvauksia ja piti palata Ruotsiin. Juttua täydennetty 5.9.2018 kello 13.50: Lisätty faktalaatikkoon teoksen kääntäjän nimi.