Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Mielipide: Kuljettaja on aina heikoin lenkki liikenteessä

Liikenneturvallisuutemme kehittäminen on saanut monien kovien kokemusten – kuten nyt Kuopion turman – kautta tietoa onnettomuuksien ennaltaehkäisyn tehokkaista keinoista ja toimintojen kehittämisestä turvallisuuden lisäämiseksi. Uutisvirrasta kertyneen tiedon varassa on ilmeistä, ettei onnettomuusauton jarruissa ole ollut vikaa, joskaan piileviä toiminnallisia häiriöitä ei voida vielä sulkea pois. Kuljettaja on liikenneturvan kannalta aina heikoin lenkki. Pohjoismaisen liikenneturvallisuuskongressin aikoinaan ottama kanta oli, ettei ikä ole ajon, ei edes ammattimaisen ajon, este. Sen sijaan on selvää, että iän mukanaan tuomat toimintakyvyn alenemiset – tutkimusten mukaan noin yksi prosentti vuodessa – ilman sairauksiakin aiheuttavat ajokyvyn heikkenemistä. Sairaudet ovat tavallaan ääri-ilmiöitä, joita voidaan lääkärintarkastuksilla karsia liikenteestä ja turvata ajajan oma ja muiden turvallisuus. Tärkeämpää on todeta, että ajoturtumus, väsymys ja nukahtelu ovat tutkijoiden mukaan 5–10 prosentissa tapauksia selittämättömien onnettomuuksien taustasyynä. Niiden toteaminen on ongelmallista. Vaikuttaminen voi tapahtua vain oman tarkkaillun, työnantajan vastuullisuuden ja liikenteessä mukana olevien ilmoitusten tai liikenteen valvojien toimesta. Noin kolmannes poliisin toiminnan aktivoinnista perustuu yleisöltä saatuihin vinkkeihin, kolmannes poliisin omasta toiminnasta ja kolmannes muista syistä (kuten pikkukolarit). Uusi tieliikennelaki, joka on vahvistusta vaille, on saanut valvontaa painottavan kannanoton eduskunnan liikennevaliokunnalta. Liikkuvan poliisin perinneyhdistyksen keskusteluissa liikenne- ja viestintäministerin kanssa alkuvuonna kiinnitettiin huomiota lain suomaan mahdollisuuteen keskeyttää epävarma ajo. Australiassa on poliisin valtuuksia tässä suhteessa hiljattain lisätty. Tätä mahdollisuutta tulisi meilläkin vahvistaa, mutta ilman tiellä tapahtuvaa partiointia ja yleisöltä tulevien ilmoituksia ei käytännössä ole mahdollista päästä ajoissa tilanteeseen. Kuopion turma-ajoon olisi voitu puuttua, koska ajo oli matkustajien kertoman mukaan ollut epävarmaa ja tuntunut pelottavalta. Paljon markkinoiduilla valvontakameroilla, vaikka rampille asennettuina, ei turman syntyyn olisi ollut vaikutusta. Sen sijaan seuraamalla ulkomaista kehitystä, olisi voitu ryhtyä toimiin ”negatiivisten pomppujen” eli rampille ajon nopeuden laukaistavien syvennysten rakentamiseen. Nämä pomput herättävät jo turtuneen tai jopa nukkuvan kuskin huomaamaan poistumisen moottoritieltä. Valitettavasti päättävät ahot ovat vauhtisokeita ja katsovat ylinopeuden sakottamisen olevan ainoa tehokas keino liikenneturvamme kohentamiseen. Näinhän asia ei ole, nopeus on vain murto-osassa syy. Nytkin Kuopiossa 100 kilometrin vauhti moottoritiellä ei olisi aiheuttanut ongelmia. Vasta kuskin toiminta rampille ajaessa on ollut ratkaiseva tekijä vakavien seurausten syntyyn. Kuopion turmabussissa kuoli perjantai-iltapäivänä tapahtuneessa onnettomuudessa neljä ihmistä. Järjestelmän kannalta on syytä oppia Kuopiosta ainakin se, että olemme kaikki vastuussa liikenneturvasta, olimmepa matkustajia, kuskeja, työnantajia tai muita havainnoitsijoita, toiminnasta vastaavia tai muita tiellä kulkijoita. Meidän kaikkien pitää toimia epävarman kuljettajan ja hänen ajoneuvonsa matkustajien matkan turvaamiseksi ilmoittamalla viranomaisille hätäpuhelimella tai puuttumalla ajoon ennen pahimpia seurauksia.