Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Suomen vanhin puu on kuin tippaleipä – Uusi luonto-ohjelma paljastaa metsän hiljaisten jättiläisten salaisuudet

Metsässä aukeaa uusi maailma Ylen Elävät puut -ohjelman jälkeen. Luontotoimittajat Minttu Heimovirta ja Markku Sipi kertovat sarjassa puiden elämän ja kuoleman kysymyksistä. Ne ovat metsän hiljaisilla jättiläisillä ja ihmisillä yllättävän samanlaiset. –Suomalaiset ovat metsäkansaa, mutta puut ovat meille vain vessapaperia ja nenäliinoja. Pitää muistaa, että puut ovat eläviä olentoja, joilla on hämmästyttäviä kykyjä ja ominaisuuksia, Sipi sanoo. Pitkä, hidas ja paikallaan pysyvä elämä on kehittänyt puille merkillisiä ominaisuuksia. Ne tietävät, mitä niiden ympärillä tapahtuu ja osaavat manipuloida ympäristöään. –Puut aistivat valoa ja reagoivat erittämällä hajumolekyylejä. Tuoksut ovat niiden puhetta, viestejä ympäristöön, Heimovirta kertoo. Puut pyytävät apua Sipin mukaan tukijat tietävät varmuudella, että puut pyytävät apua, jos niiden kimppuun hyökätään. –Sateen jälkeen metsässä kulkiessa nenä paljastaa sen, että metsässä puhutaan. Esimerkiksi mänty erittää yli kahtakymmentä tuoksua, sanoo Sipi. Toinen puiden kommunikointikanava on maan alla. –Puunjuurten sienirihmasto on maan internet. Rihmastossa kulkee tietoa puulta toiselle. Mukana kulkee myös ravinteita, eli siinä mielessä se on kehittyneempi kuin meidän nettimme, Heimovirta ja Sipi kertovat. Suomen vanhin puu kasvaa suolla Kuvausten mieleenpainuvimpia metsäkokemuksia oli molemmille Suomen vanhimman puun näkeminen Urho kekkosen kansallispuistossa Lapissa. Kuvaaja ja toimittajat pääsivät puun luo vain kahden rajavartijan valvomina. Suomen vanhin puu on 780-vuotias suolla kasvava mänty. –Se ei vastannut mitenkään ennakkokuvitelmiani. Puu näytti lyhtypylväältä, jonka päälle oli heitelty nuudeleita. Se oli kuin iso tippaleipä, Sipi kertoo. Kuvausryhmä pääsi myös metsään, joka on ollut koskematon 400 vuotta. Metsässä riitti erikoisen mallisia puita, metsäpalojen jälkiä ja komeita kelopuita. Ikimetsässä ei ollut lainkaan polkuja, joten eteneminen kaatuneiden runkojen seassa oli välillä hankalaa. –Tunnelma oli satumainen. Erityisesti mieleemme painuivat jättimäiset, ryhmyiset haavat. Ne olivat paksuja ja täynnä kääpiä. Alue on osa luonnonpuistoa. Tutkijat eivät halua, että alueen tietoja kerrotaan tarkemmin, jotta metsä pysyy luonnontilaisena. Aluksi Suomi oli jalopuiden maa Puut ovat olleet olemassa satoja miljoonia vuosia. Suomeen puita tuli jääkauden jälkeen. Aluksi Suomi oli jalopuiden maa ja mäntyä kasvoi vain vähän Pohjois-Suomessa. Kun ilmasto kylmeni, idän tulokaslaji kuusi valloitti alaa itselleen. Suomessa on niin rankat ilmasto-olosuhteet, että meillä kasvaa vain noin 30 puulajia. Havupuut kuusi ja mänty ovat valta-asemassa. Ihminen on muuttanut suomalaista puustoa omilla toimillaan ja lisännyt esimerkiksi koivuja. Elävät puut -sarja vertaa puiden erikoislaatuista elämää ihmisen evoluutioon, ekologiaan ja käyttäytymiseen. Me ihmiset olemme Sipin mukaan niin itsekkäitä, että ymmärrämme asiat helpoimmin itsemme kautta. Ensimmäisessä jaksossa Heimovirta ja Sipi etsivät Suomen sisukkainta puuta. He vertaavat nopeakasvuista hieskoivua rokkari Amy Winehouseen . Koivun tunnuslause on Live Fast, Die Young. Ääriolojen selviytyjä mänty taas on Rambo. Sarja ylistää suomalaisia puita myös kuvillaan. –Kuvaajamme Jari Salonen tuntee puulajit ja on kiertänyt suomalaisia metsiä ja maisemia vuosikausia eri vuorokauden- ja vuodenaikoina, Sipi sanoo. Elävät puut: Suomen sisukkain puu TV1 su 9.9. klo 18.15. Elävät puut on osa Ylen Mennään metsään -kampanjaa. Tarkoituksena on saada ihmiset liikkumaan luonnossa. Kampanja huipentuu lokakuun alussa tempauksella jokamiehenoikeuksien viemiseksi Unescon kulttuuriperintölistalle. Mennään metsään pyytää jokaista kertomaan, montako kertaa käy metsässä 24.9.–7.10.2018. Laskuriin merkataan kaikki käynnit metsässä, niin koirakaverin kanssa tehdyt kävelyt kuin sieniretket ja hetken rauhoittumiset. Minä ja mun puu kerää suomalaisten kuvia ja tarinoita heidän rakkaimmista puistaan Yle Luonnon instagramissa ja Facebookissa.