Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Mielipide: Tampereella on 36 000 köyhää. Monet köyhyyden ongelmat ovat ratkaistavissa, jos tahtoa löytyy

Koko Suomessa oli vuonna 2016 köyhyysrajan alapuolella 630 000 suomalaista. Tampereella oli samana vuonna pienituloisia köyhyysrajan alapuolella olevia 36 000 eli lähes 17 prosenttia koko väestöstä. Köyhyysraja näissä laskelmissa on 14 500 euroa vuodessa, 1 210 euroa kuukaudessa. Köyhien määrä on tuplaantunut Tampereella vuodesta 2000 alkaen. Se on huomattavasti korkeammalla tasolla kuin muualla Suomessa. Köyhyys on nykyisin Tampereella todella suuri haaste. Ongelmien keskeinen syy on laaja työttömyys, erityisesti pitkäaikaistyöttömyys, mutta kallis asumisen hinta pudottaa myös työssä käyviä köyhyysloukkuun. Mitä köyhyydelle sitten voisi tai pitäisi tehdä? Ensinnäkin meillä tarvitaan työpaikkoja köyhille, koska niin sanottujen ”jokamiehen tai jokanaisen työmarkkinat ovat kuihtuneet. Tarvitaan jonkinlainen yksilöllisesti räätälöity kuntoutus- ja tukipalvelujen ketju, jossa koulutus, kuntoutus ja matalan kynnyksen työmarkkinat muodostavat saattaen vaihdettava-palveluketjun. Toiseksi meillä tarvitaan yhden luukun riittävän suuri perusturva nykyisen huonosti toimivan työmarkkinatuen, asumistuen ja toimeentulotuen Bermudan kolmion tilalle. Esimerkiksi 1 000–1 200 euroa kuukaudessa voisi olla kohtuullinen taso. Nykyinen perusturva on tasoltaan liian alhainen ja se toimii huonosti köyhien arjessa. Kolmanneksi järjestelmäkeskeisen palvelujärjestelmän inhimillistäminen on myös tarpeen. Palveluun pääsyn kynnystä on madallettava ja lähipalveluja lisättävä. Samalla sosiaalityön työkalupakkia tulisi olennaisesti laajentaa. Sinne tarvitaan esimerkiksi erilaisia maksusitoumuksia, bussikortteja, puhelinkortteja, uimahallilippuja, kulttuurilippuja ja monipuolinen aktiivipassi. Köyhyys on meidän aikamme sosiaalinen kysymys, joka on ratkaistavissa yhdessä toimimalla. Tällaisessa toiminnassa ”Kuule köyhää” – toiminta ja sen tekemä laaja työ kantaa hedelmää. Tarvitsemme aktiivista kansalaistoimintaa ja kansalaisliikkeitä rakentamaan hyvinvointimallin, jossa kaikilla on oma paikkansa, jossa kaikki ovat Veikko Lavin sanoin laulun arvoisia.