Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Kieli jakaa edelleen Suomen kansaa ja se näkyy juhlimisen perinteissä

Ruotsin kieli on jakanut mielipiteitä Suomessa iät ja ajat. Varsinaisia kieliriitoja koettiin 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alkupuolella. Suomen kieli alkoi vahvistua 1800-luvulla, kiitos varsinkin Elias Lönnrotin ja Aleksia Kiven . Myös Helsingin yliopistoon perustettiin suomen kielen ja kirjallisuuden professuuri vuonna 1850. Kielikysymys johti myös poliittisiin liikkeisiin. Kun fennomania-aatteen seurauksena perustettiin Suomalainen puolue, sen vastapainoksi syntyi svekomania eli ruotsalaisuusliike ja sen seurauksena Ruotsalainen puolue, nykyinen rkp. Erityisesti Suomen itsenäisyyden alkuaikoina suomen- ja ruotsinkielistä käytiin kiihkeää kamppailua, kunnes vuonna 1919 päädyttiin siihen, että kumpikin kieli sai kansalliskielen aseman. Kielikysymys säilyi kiistelyn aiheena vielä koko 1920- ja 30-luvun, mutta laantui sotien jälkeen. Aika ajoin se pulpahtaa edelleen pintaan. Tällä hetkellä perussuomalaiset ovat ottaneet ”pakkoruotsin” hampaisiinsa. Kielikysymys tuntuu edelleen jakavan kansaa. Myös juhlaperinteet jakautuvat kielen mukaan, niin rapuaikaan kuin vappuna ja juhannuksenakin. Tämä näkyy hyvin esimerkiksi Helsingin ja Turun vapun vietossa. Helsingissä ylioppilaskunnan laulajat esiintyy Ullanlinnan mäellä ja siitä on muodostunut suomenkielisten vapunviettopaikka, jonne joka vuosi kokoonnutaan silliaamiaiselle. Ruotsinkieliset sen sijaan kokoontuvat samoissa merkeissä sillfrukostille Kaisaniemen puistoon, jossa ruotsinkielinen Akademen kuoro laulaa perinteisesti vapunpäivänä. Turussa asiat ovat hieman mutkikkaampia ja siellä vappuaattona ruotsinkieliset kokoontuvat Vartiovuorenmäelle kuuntelemaan Brahe Djäknar kuoroa ja vapunpäivänä paikan valtaavat suomenkieliset ja Turun yliopiston kuoro. Juhannuksenkin vietto poikkeaa suomenkielisten perinteestä. Kun meillä on juhannuskokkomme, ruotsinkielisillä taas juhannussalkonsa. Ahvenanmaalla ja osalla ruotsinkielistä rannikkoa joka kylällä on oma salkonsa ja kylät kilpailevat siitä, kenellä se on kaunein. Salot pystytetään talkoovoimin. Työ alkaa jo puolilta päivin, kun jopa parikymmenmetriset salot koristellaan erilaisin symbolein. Huipulla keikkuu vaikkapa hedelmällisyyden symboli aurinko, tuuliviiri tai pieni purjelaivan malli, joka muistuttaa saariston pitkästä merenkulun perinteestä. Alemmat poikkipuut on koristeltu luonnosta poimituin kukin ja lehvin. Kun salko on pystyssä, pyörähdellään pelimannien soiton tahdissa ja siemaistaan juhlajuomaa. Ruotsalaiset juomalaulut ovat tuttuja suomalaisillekin rapujuhlien viettäjille. ”Helan går” kajahtaa sujuvasti ilmoille snapsien välillä. Juhlissa on nimenomaan kysymys yhdessäolosta ja snapseja kuluu. Mutta ryyppy on rapujuhlien petollinen houkutus. Eroa on juomatavoissa. Siinä missä suomenkieliset valuttavat viinaa kurkusta alas humaltuakseen, ruotsinkieliset siemailevat juhlahetkinä ja laulujen saattelemana pitääkseen hauskaa. Erikoisimpia tapahtumia ruotsinkielisellä Pohjanmaalla ovat Kristiinankaupungissa Kiilin kotiseutumuseolla elokuussa järjestetyt hapansilakkafestivaalit. Väkeä kertyy pitkin Pohjanmaan ruotsinkielistä rannikkoa. Hapansilakka, tämä ruotsalainen pilaantuneelta kananmunalta haiseva ”herkku” ei taida juurikaan innostaa suomenkielistä väestönosaa. Sanotaan, että hapansilakka on niin ruotsalainen tapa tarjota sialakkaa, että sen syömiseenkin tarvitaan mieluusti ruotsalainen. Hapansilakan haju on todella kuvottava ja parasta onkin avata pullea purkki ulkotiloissa, vaikkapa parvekkeella. Maku sen sijaan on jopa miellyttävä. ”Oikeaoppisesti” hapansilakka, surströmming, tarjotaan suoraan tölkistään. Pinnalle ripotellaan punasipulisilppua ja lisukkeena perunoita, voita ja näkkileipää. Ruotsin kieli on rikastuttanut suomalaista kulttuuria ja sen taito avaa mahdollisuuksia etenkin pohjoismaiden työ- ja opiskelumarkkinoille. Ruotsin kielen opiskelu on hauskaa ja hyödyllistä, sillä kieli avaa tien myös kulttuuriin. Se rikastuttaa elämäämme ja antaa mahdollisuuden ymmärtää toisiamme paremmin. Kielen kautta pääsemme näkemään esimerkiksi erilaista tapakulttuuria. Jos me vanhemmat motivoimme lapsiamme, he innostuvat. Jos taas puhumme vaikkapa pakkoruotsista ja sanomme, että se on ajanhukka, teemme lapsille karhunpalveluksen. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Ruotsin kieli…myös avaa…tien toiseen…kulttuuriin. Se rikastuttaa…elämäämme ja…antaa mahdollisuuden…ymmärtää toisiamme.