Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Kesä 2018 oli vasta alkua – tukahduttavan pitkät hellejaksot seurausta arktisen alueen lämpenemisestä, sanoo tuore tutkimus

Tukahduttavat hellejaksot riivaavat tulevaisuudessa erityisesti Eurooppaa, Pohjois-Amerikkaa ja osia Aasiasta. Tänä kesänä koetut helteet antoivat vasta esimakua tulevasta. Tuore tutkimus liittää kesän pitkittyneet helteet arktisen alueen lämpenemiseen. Ilmastonmuutos vaikuttaa voimakkaimmin pohjoista napaseutua ympäröivään alueeseen, joka lämpenee kaksi kertaa nopeammin kuin maapallon muut alueet. Nature Communications - tiedelehdessä maanantaina julkaistun tutkimuksen mukaan arktisen alueen lämpeneminen hidastaa polaarisen suihkuvirtauksen luonnollista kiertokulkua alailmakehässä eli troposfäärissä, mikä vaikuttaa ilmanpainerintamien kehittymiseen. Suomessakin tänä vuonna koettuja hellejaksoja selitettiin sulkukorkeapaineella, joka voi kestää kolmekin viikkoa ja sulkee sateet pois. Tutkimuksen tekijät varoittavat, että tämän kesän hikoilu oli vielä pientä verrattuna tulevaan, sillä arktisen alueen lämpeneminen voi johtaa äärimmäisiin sääoloihin, joissa aurinkoiset säät muuttuvat pitkiksi ja läkähdyttäviksi hellejaksoiksi, kuivuus sytyttää maastopaloja ja sateinen sää tarkoittaa tulvia. Tutkimuksesta kirjoitti myös The Guardian . Ruuantuotanto vaarassa –Tänä kesänä koimme erittäin vahvoja hellejaksoja. Se jatkuu, mikä on hyvin huolestuttavaa, etenkin maapallon keskileveysasteilla, jonne sijoittuvat EU, Yhdysvallat, Venäjä ja Kiina, sanoi tutkimusta tehnyt Dim Coumou Saksan Potsdam-instituutin ilmastovaikutusten tutkimusyksiköstä. Keskileveysasteet sijoittuvat tropiikin molemmille puolille ja rajoittuvat napa- ja kääntöpiireihin. –Lyhyet helteet ovat miellyttäviä, mutta pitkittyessään kuumuus vaikuttaa yhteiskuntaan. Se vaikuttaa maataloustuotantoon: jo tänä vuonna monen tuotteen sadot ovat pienentyneet. Helteillä voi olla vakava vaikutus myös ihmisten terveydelle, Coumou sanoi. Suihkuvirtauksien heikentyminen ei ole uutta tietoa, sillä ilmastotutkijat ovat varoittaneet siitä aiemminkin. Useimmat aiemmat tutkimukset ovat keskittyneet talvikauden tarkkailuun. Maanantaina julkaistu tutkimus paneutui kesäajan trendeihin. Sen mukaan on yhä enemmän todisteita siitä, että maapallon planetaarinen tuulijärjestelmä ei enää pysty säätelemään säätiloja kuten tähän asti. Kehitys johtuu maapallon pohjoisen puoliskon keskilämpötilan noususta, mikä puolestaan johtuu ihmiskunnan ilmakehään päästämistä kasvihuonekaasuista. Hirmumyrskyt sateisempia Arktinen alue lämpenee kaksi kertaa nopeammin kuin maapallo keskimäärin, mikä tarkoittaa, että lämpötilaero pohjoisnavan ja päiväntasaajan välillä kaventuu. Lämpötilaerojen tasaantuminen heikentää tuulten syntymistä ja saa matalapaineet liikkumaan nopeammin. Tämä johtaa siihen, että kun kuuma säätila maa-alueiden yllä pitkittyy, merialueilta saadaan vähemmän kosteaa ja viileämpää ilmamassaa ja toisinpäin: maa-alueiden ilmamassat eivät enää heikennä merialueiden myrskyjä. Yhdysvaltojen Teksasia viime vuoden elokuussa koetellut hurrikaani Harvey pysytteli epätavallisen pitkään rannikolla, jossa se keräsi massaa merialueelta ja sai aikaan maan historian pahimman tulvan. Tieteilijät ovat varoittaneet siitä, että hirmumyrskyt pitkittyvät ja tuovat lisää sateita. Ilmastotutkijat kommentoivat, että Nature Communicationissa julkaistu tutkimus varoittaa luonnon oman sääjärjestelmän vaurioittamisesta. –Arktisen alueen muutokset vaikuttavat kaikkialle. Seuraukset ovat hälyttäviä ja vaarallisia, ja ne ovat todennäköisesti muuttumassa yhä vakavemmiksi. Olemme matkalla, jonka määränpää ei näytä lupaavalta, sanoi ilmastotieteen professori Chris Rapley Lontoon UCL-yliopistosta.