Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Moron kolumni: Allsång på Arboretum

Elokuussa kesä hiipuu hiljaa pois, väistämättä. Sen huomaa aamukasteen määrästä ja hiljaisesta puutarhasta. Tomaatin lehdet kellastuvat ja viini on juotava villatakki päällä. Kiireettömät kesäaamun lattet terassin portailla vaihtuvat pikakaurapuuroon hämärässä keittiössä. Jos kesän kaipuu yllättää, ei kuitenkaan tarvitse matkustaa mihinkään. Riittää, kun lataa netistä eteensä Allsång på Skansen -ohjelman. Tukholman keltaisessa valossa kylpevä kesäilta avautuu eteemme uskomattoman kauniina ja kesän pirteys suorastaan rävähtää silmille. Tämän kauden viimeinen jakso lähetettiin viime viikolla, mutta netissä riemu on katsottavissa vielä kuukauden päivät. Muistan, miten mummini vielä eläessä käperryimme sohvan nurkkaan katsomaan tämän ihanuuden suomalaista vastinetta, Tammerkosken sillalla -ohjelmaa. Tärkeää oli kommentoida lauluja, laulajia ja erityisesti sitä ketä kohti juontaja ojensi välillä mikin. Ohjelma lopetettiin vuosituhannen alussa. Paluuta yritettiin erilaisilla formaateilla kymmenisen vuotta sitten, mutta lopulta ideasta luovuttiin. Tampereella laulut ovat kuitenkin jatkuneet. Oma kesäni ei ala ennen kuin pääsen laulamaan Mikko Alatalon kanssa ne samat laulut yhä uudelleen. Tänä vuonna Sillalla oli vain yksi yhteislauluhetki. Korvasin tämän järjestäjien mokan osallistumalla Amurin työläismuseokorttelissa järjestettyyn vastaavaan tilaisuuteen. Täynnä muuten sekin. Mielestäni aika olisi kypsä ohjelman paluulle. Laulaminen on mitä parhainta terapiaa: toimii ihan mindfulnessin tavoin. Yhteisöllisyys ja pehmeät arvot ovat koko ajan nousussa ja Allsång på Skansenilla on iso yleisö Suomessakin. Nyt täytyisi vain tehdä paluu isosti. Perinteisestihän Alatalo on aina laulattanut myös ruotsiksi ja viroksi yhteislauluiltamissaan ja nyt voitaisiinkin tehdä Suomen ja Baltian vastaveto Allsång -ohjelmalle. Tampereen upeat kansallismaisemat on kuin tehty tätä varten. Kaikki pitäisi tehdä viimeisen päälle hyvin ja paikkana voisi olla esimerkiksi Hatanpään arboretum. Ajatelkaapa upeissa valoissa kylpevää ruusutarhaa, takana tummuva Pyhäjärvi ja Tampereen valot. Tai miten olisi Laukontori, kehyksenä tehdasmaisemat ja kosken pauhu? Erikoisjakso voitaisiin kuvata liikkuvassa ratikassa, Pyhäjärvellä seilaten tai vaikka Tallinnan laululavalla. Mikko Alatalo olisi jaksojen kunniavieras, ja vakiojuontajana toimisi Mikko Leppilampi. Uskon, että tamperelaiset lähtisivät mukaan, sillä täällä on kasvettu siihen että tv-ohjelmiin osallistutaan. Lähes jokainen on ollut jossain kuvauksissa mukana pikkukakkosiästä lähtien. Ainoa ongelma on, että Helsingin ja Tampereen välisen kolmannen raiteen aikataulua pitäisi kiihdyttää, koska eestiläiset tulisivat taatusti myös joukolla laulamaan. Molemmat Mikot kun ovat tunnettuja myös lahden toisella puolella. Kesään on aikaa, toivottavasti arboretumissa tavataan. Oma kesäni ei ala ennen kuin pääsen laulamaan Mikko Alatalon kanssa ne samat laulut yhä uudelleen.