Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Näin meitä ohjataan syömään lihottavia asioita – Tutkija uskoo, että tulevaisuudessa ruokakauppa ja -teollisuus joutuvat vastuuseen

Pelkkä ruokakaupan ajatteleminen voi saada laihduttajan tarttumaan herkkuihin, kertoo Vaasan yliopistossa valmistunut väitöskirja. Väitöskirjan mukaan laihduttajat myös nauttivat ruokakaupassa käymisestä enemmän kuin he, jotka eivät ole laihdutuskuurilla. –Yksinkertaisesti sanottuna laihduttajat mieltävät ruokakaupan muita todennäköisemmin herkkutarjottimeksi, sanoo Vaasan yliopistossa väittelevä kauppatieteiden maisteri Maijastiina Jokitalo. Tutkimuksessa yksi laihduttajien ryhmä ohjattiin ajattelemaan ruokakaupassa käymistä ja toinen ajattelemaan pankissa asiointia. Tämän jälkeen testattiin, millaisia ruokavalintoja kumpikin ryhmä teki. Sama testi tehtiin myös kahdelle ryhmälle, jotka eivät olleet laihdutuskuurilla. Ihmiset, jotka eivät olleet laihdutuskuurilla, pystyivät valitsemaan terveellisiä ruokia ruokakauppaa ajateltuaan. Sen sijaan laihduttajat päätyivät samassa tilanteessa valitsemaan todennäköisemmin epäterveellisiä vaihtoehtoja. –Kun kieltäytyy eri ruoista kymmeniä kertoja päivän mittaan, niin totta kai jossakin vaiheessa sortuu. Vaikka aamulla aloittaisi kovalla itsekurilla, ihminen pystyy loppujen lopuksi tekemään vain tietyn määrän hyviä päätöksiä, Jokitalo sanoo. Moni arvioi ruokavalionsa väärin Jokitalon väitöskirjassa tarkasteltiin myös kuluttajien tietoisia ja tiedostamattomia asenteita ruokaostoksia kohtaan. Jokitalon mukaan monien käsitys omasta ruokavaliostaan on todellisuutta optimistisempi. –Monet luulevat edelleen, ettei ruokapakkauksen koko vaikuta heidän syömäänsä määrään. Ei pidä paikkaansa. Esimerkiksi on tehty sellainen tutkimus, jossa todettiin, että ihminen keittää itselleen enemmän spagettia, jos pakkaus on kilon painoinen puolen kilon sijaan. Pakkauskokojen aliarvioinnin lisäksi Jokitalon mukaan ihmiset arvioivat annoskokonsa todellista pienemmiksi. Monet myös arvioivat vähäkalorisemmaksi ruoka-annoksen, jossa on salaattia kuin annoksen, jossa ei ole. Ihmiset saattavat myös takertua tiettyihin terveysväittämiin, vaikkei niille olisikaan tieteellistä perustaa. –Moni mieltää aspartaamin epäterveelliseksi. Nykytiedon mukaan sitä pitäisi juoda kymmenen litraa päivässä, jotta se olisi vaarallista, Jokitalo kertoo. Karkkihyllyt kauemmas kassoilta Jokitalon mukaan ihmisten taipumus valita epäterveellisiä vaihtoehtoja ruokakaupassa johtuu pitkälti siitä, miten ruokaa markkinoidaan. Ruokakauppojen pohjapiirustus esimerkiksi ohjaa ihmisiä herkkuhyllyjen luokse. Myös pakkaussuunnittelulla vaikutetaan ostopäätöksiin. –Tutkimuksessa laihduttajat esimerkiksi uskoivat paremmin ruokapakkauksien väittämiä kuin nämä, jotka eivät olleet laihdutuskuurilla. Esimerkiksi jos makkarapaketissa luki "kevyt", he pitivät sitä terveellisenä. Jokitalo kertoo, että vaikka monet kuluttajat ovat jopa erittäin tietoisia ruoan terveellisyydestä ja sisällöistä, siitä huolimatta ylipainoisten määrä lisääntyy. Hän uskoo, että tulevaisuudessa elintarviketeollisuudelta ja ruokakauppaketjuilta aletaan vaatia kuluttajien ohjaamista terveellisempiin ruokailutottumuksiin. –Suomessa yli 70 prosenttia miehistä ja yli 60 prosenttia naisista on ylipainoisia. Tämä ei ole enää sellainen asia, joka kuuluu vain niille, jotka haluavat sitä fiilistellä.