Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Uusista sellutehtaista on puhuttu jo kolme vuotta – miksi yli viiden miljardin hankkeista ei ole vieläkään saatu päätöksiä aikaiseksi?

Suomessa on suunnittelussa viiden miljardin edestä metsäteollisuuden tehdashankkeita, joista vanhimpien osalta on odotettu jo yli kolme vuotta lopullista investointipäätöstä. –Lupa-asioista pitää olla selvyys. Tehdaspäätökset ovat aikaan sidottuja, joten lupaprosessien pitkittymisellä voi hyvinkin olla merkitystä hankkeiden toteuttamiseen, sanoo Finnpulpin toimitusjohtaja Martti Fredrikson . Kuopioon sijoittuva, 1,4 miljardia euroa maksava, maailman suurin havusellutehdas on esisuunnitteluvaiheessa. Lopullista investointipäätöstä ei vielä ole. –On totta, että metsäteollisuudessa on paljon aikomuksia investointihankkeista. Kyse on kuitenkin suurista, pääomaintensiivisistä investoinneista, jotka eivät ratkea kvartaalikysymyksenä, vastaa johtaja Maarit Lindström Metsäteollisuus ry:stä. Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehtaan rakentaminen nosti investoinnit pariksi vuodeksi miljardin euron tuntumaan. Metsäteollisuus ry:n arvion mukaan ne romahtavat tänä vuonna alle 600 miljoonan euron tasolle. –Investointien näkökulmasta vuodet eivät ole veljeksiä. Metsä Groupin investointi oli iso, mikä näkyy tilastoissa. Rahoitukseen ja luvitukseen liittyvät prosessit ovat pitkiä, sanoo Maarit Lindström. Toimintaympäristössä sinänsä ei ole tapahtunut sellaisia muutoksia, mikä selittäisi hankkeiden viivästymistä. Oikeastaan päinvastoin. Megatrendit suosivat uusiutuvasta raaka-aineesta valmistettujen tuotteiden markkinoita. Tuoreen Pöyryn tutkimuksen mukaan metsäteollisuustuotteiden markkinat kasvavat 200 miljardin euron verran vuoteen 2030 mennessä. Trendit ovat seurausta väestönkasvusta, keskiluokan vaurastumisesta, globalisaatiosta ja kaupungistumisesta, verkkokaupan kasvusta sekä kuluttajien ympäristötietoisuuden kasvusta. –Painopapereiden kysyntä on laskenut ja sellun kysyntä on noussut. Nämä trendit vaikuttavat investointien suuntaamiseen ja ajoitukseen myös Suomessa, sanoo puolestaan Finnpulpin toimitusjohtaja Martti Fredrikson. Innostus uusiin tehdashankkeisiin johtuu ainakin osittain Sipilän hallituksen ohjelmaan kirjatusta tavoitteesta lisätä hakkuita nykyisestä noin 65 miljoonasta kuutiosta 80 miljoonaan kuutioon. Nyt on kiihtynyt keskustelu siitä, mitä tapahtuu metsille, jos niin tehdään. –Jos hakkuissa mennään lähelle suurinta kestävää hakkuusuunnitetta, se heikentää metsäluonnon monimuotoisuutta ja siitä on haittaa myös metsien muille käyttömuodoille, sanoo soveltavan ekologian professori Mikko Mönkkönen Jyväskylän yliopistosta. Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitoksen tutkijat julkaisivat alkukesästä tutkimuksen, jonka mukaan lahopuun määrä vähenisi 70 prosenttia, tutkimuksen indikaattorilajien (metson, pyyn ja liito-oravan) elinympäristöjen määrä 23 prosenttia, mustikkasato 30 prosenttia ja hiilivaraston koko 12 prosenttia. Maarit Lindström sanoo, että keskustelun kestävästä hakkuutasosta pitäisi perustua faktoihin. –Koska asiat eivät ole kovin yksiselitteisiä, aiheesta tarvitaan keskustelua. Metsäteollisuus on ainoa teollisuudenala, joka on julkisesti sitoutunut taloudelliseen, ekologiseen ja sosiaaliseen vastuullisuuteen. Epävarmuutta tehdashankkeisiin aiheuttaa myös se, että kuuluisan Lulucf-asetuksen nielulaskennan toimeenpano on kesken. Ensi vuonna kukin jäsenmaa tekee esityksen omasta hiilinielutavoitteestaan, minkä jälkeen komissio ja jäsenmaiden asiantuntijat arvioivat laskelmia. –Asetus ei estä ketään käyttämästä puuta niin paljon kuin haluaa, mutta jos käyttö menee valtion tasolla yli asetuksen mukaisen hiilinielutason, se pitää jossain muualla kompensoida, sanoo Metsäteollisuus ry:n energia- ja ilmastopäällikkö Ahti Fagerblom .