Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Näin vyyhti on edennyt: Syyttäjän mukaan poliisipomojen kuulustelut olivat työläitä – "Syyttelivät toisiansa ja puhuivat passiivissa"

Helsingin käräjäoikeudessa alkoi tiistaina Suomen historian laajin poliisirikosoikeudenkäynti valmisteluistunnolla. Syyttäjä vaati seitsemälle entiselle tai nykyiselle poliisille ehdollisia vankeusrangaistuksia virkarikoksista. Oikeusprosessiin saattaa tulla vielä kahdeksas vastaaja. Syytettyjen penkille istuu yhteensä neljä korkea-arvoista, nykyistä ja entistä poliisijohtajaa. He ovat entinen poliisiylijohtaja Mikko Paatero , keskusrikospoliisin päällikkö Robin Lardot , entinen Helsingin poliisipäällikkö Jukka Riikonen ja nykyinen poliisipäällikkö Lasse Aapio . Syytteet liittyvät Helsingin entisen huumepoliisin päällikön Jari Aarnion tapaukseen. Syytteiden mukaan Helsingin poliisilaitoksella ei ole kirjattu ja rekisteröity alamaailman tietolähteitä lain vaatimalla tavalla vuosina 2008–2013. Esimiesten osalta syytteissä kysymys on epäillystä valvonnan laiminlyönneistä. Vuosina 2009–2013 Helsingin huumepoliisilla ei ollut yhtään kirjattua tietolähdettä, vaikka yleisessä tiedossa oli, että tietolähdeverkosto oli laaja. "Poliisit väistelevät vastuutaan" Kihlakunnansyyttäjä Harri Tiesmaan mukaan tietolähdejutun tutkinta on kestänyt lähes viisi vuotta osaksi siitä syystä, että syytetyt poliisit ovat olleet hyvin vaitonaisia kuulustelussa. –Poliisien kuulustelu on ollut hyvin työlästä. Siellä poliisissa ei ole pilliin viheltäjän kulttuuria. He puhuvat paljon passiivissa ja syyttelevät toisiansa. Kukaan ei nosta kättä pystyyn, vaan he osoittavat sormella toiseen paikkaan, Tiesmaa sanoo medialle. Hänen mukaansa syytetyt poliisit väistelevät vastuutaan. Jutussa on jouduttu tekemään useampi lisätutkinta. Jutun esitutkinta alkoi silloisen sisäministeri Päivi Räsäsen (kd.) vuonna 2013 Valtakunnansyyttäjänvirastoon tekemän tutkintapyynnön perusteella. Tiesmaa sanoo, että on riidatonta, että Helsingin poliisilaitoksella tietolähteitä ei ole kirjattu lain tarkoittamalla tavalla. Oikeusprosessissa selvitetään, kuka tiesi asiasta. –Jos tietolähde haluaa ryhtyä suhteeseen, laista tulee suoraan velvoite, että heidät pitää rekisteröidä. Rekisteröinti voi tapahtua atk:lle tai paperille, jota säilytetään kassakaapissa. Tekninen toimintatapa on yksikön päätettävissä, Tiesmaa sanoo. Lue lisää: Poliisin koko komentoketju on syyttäjän hampaissa – Näitä asioita historiallisilla poliisikäräjillä puidaan Korkeille poliisijohtajille vaaditaan neljän kuukauden ehdollista vankeustuomiota tai ankaraa sakkorangaistusta virkavelvollisuuden rikkomisesta Ehdollista vankeutta tai ankaria sakkoja Entiselle poliisiylijohtajalle Mikko Paaterolle, Helsingin poliisilaitoksen entiselle komentajalle Jukka Riikoselle ja Helsingin poliisilaitoksen nykyiselle päällikölle Lasse Aapiolle syyttäjä vaatii enintään neljän kuukauden pituisia ehdollisia vankeusrangaistuksia tai ankaria sakkorangaistuksia. Rikosnimikkeenä kaikissa tapauksissa on virkavelvollisuuden rikkominen. Toissijaisena rangaistusvaatimuksena on tuottamuksellinen virkavelvollisuuden rikkominen. Poliisitarkastajana työskennelleelle miehelle syyttäjä vaatii ankaraa sakkorangaistusta tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta. Entiselle huumepoliisin päällikölle Jari Aarniolle ja hänen kahdelle alaiselleen syyttäjä vaatii enintään neljän kuukauden ehdollista vankeusrangaistusta virkavelvollisuuden rikkomisesta. Aarnion ja kahden poliisimiehen toissijaisena rangaistusvaatimuksena on tuottamuksellinen virkavelvollisuuden rikkominen. Keskusrikospoliisin päällikköä Robin Lardotia koskevat syytteet eivät ole vielä julkisia. Kaikki poliisit ovat kiistäneet syyllistyneensä virkarikoksiin. "Paatero tietoinen jo vuonna 2009 ongelmista" Syyttäjän mukaan Jari Aarnio on huumerikosyksikön johtajana toimiessaan laiminlyönyt velvollisuutensa ylläpitää tietolähderekisteriä. Tietolähdetoiminnasta vastanneet Aarnion alaiset eivät ole hoitaneet lakisääteisiä velvollisuuksiaan. Poliisiylijohto on taas laiminlyönyt velvollisuutensa valvoa ja selvittää tietoonsa saamia epäselvyyksiä. He eivät ole määränneet ketään alaistaan korjaamaan tietolähdetoimintaa lain mukaiseksi ja sen valvontaa toimivaksi. Syyttäjän mukaan entinen poliisiylijohtaja Mikko Paatero olisi jo vuonna 2009 tiennyt, että Helsingin poliisilaitoksella on tietolähteiden käyttöön ja rekisteröintiin liittyviä ongelmia. Helsingin poliisilaitoksen entinen johtaja Jukka Riikonen on syytteen mukaan laiminlyönyt huumausainerikosyksikön toiminnan johtamisen. Syyttäjän mukaan nykyinen Helsingin poliisipäällikkö Lasse Aapio on tiennyt jo vuonna 2012 huumerikosyksikön rahankäyttöön liittyvistä epäselvyyksistä. Oikeuskäsittely kestänee ensi tammikuulle Poliisirikosjutun käsittely alkoi tiistaina valmisteluistunnolla, jossa syytetyistä paikalla oli henkilökohtaisesti vain Helsingin nykyinen poliisipäällikkö Lasse Aapio. Paikalla oli myös syytettyjen asianajajia. Keskusrikospoliisin päällikkö Robin Lardot sai virkarikossyytteen vasta maanantaina. Oikeuden puheenjohtajan Marjutta Bergin mukaan Lardotille ei jää riittävästi aikaa valmistautua oikeudenkäyntiin Berg päätti lopulta, että pääkäsittely alkaa vasta 3. syyskuuta, kun alun perin käsittelyn oli tarkoitus alkaa elokuun 28. päivä. Laajan kokonaisuuden käsittely kestää oikeudessa arvion mukaan tammikuulle 2019 saakka. Oikeudessa kuullaan kaikkiaan yli 60 todistajaa. Syyttäjällä on 43 todistajaa ja puolustuksella reilut 20 todistajaa. Kihlakunnansyyttäjä Harri Tiesmaan mukaan todistelu on henkilö- ja aihetodistelua, koska tietolähteistä ei ole kirjattu mitään ylös rekistereihin. "Aapio: Nyt selvitetään, mitä on tapahtunut" Helsingin poliisilaitoksen nykyinen päällikkö Lasse Aapio kiisti virkarikossyytteet toimittajajoukon edessä saapuessaan Helsingin käräjäoikeuteen tiistaina. –Olen silloin keskusrikospoliisin kanssa tutkinut törkeätä huumausainerikosta, johon on liittynyt Pasilan mies. Nyt seitsemän vuoden jälkeen ei ole tietoa lainvoimaisesti, kuka on Pasilan mies. Minä lähden siitä, että nyt selvitetään, mitä on tapahtunut, Aapio sanoo medialle. Aapion mukaan tietolähteiden käytön valvonta ei kuulunut Helsingin poliisissa hänen tehtäviinsä apulaispäällikkönä. Tietolähdekäytäntöjä muutettiin, kun hänestä tuli myöhemmin Helsingin poliisipäällikkö. –Kyllä kaikki on nyt (Helsingin poliisilaitoksella) uutta ja varmaan esimerkillistä koko valtakunnassa, Aapio sanoo. Entisen poliisiylijohtaja Mikko Paateron puolustus kiisti syytteet kauttaaltaan. Puolustuksen mukaan poliisiylijohtajan tehtäviin ei ole kuulunut tällaisten asioiden ratkaisu ja ne ovat olleet alempien virkamiesten ratkaistavina. Jari Aarnio suhtautuu syytteisiin rauhallisesti Entistä Helsingin huumepoliisin päällikköä Jari Aarniota oikeudessa edusti asianajaja Mikko Ruuttunen . Hänen mukaansa tietolähteiden käsittelyn ohjeet olivat keskenään ristiriitaiset. Asianajaja kertoo, että Jari Aarnio suhtautuu virkarikossyytteeseen rauhallisesti. –Minun päämieheni osalta syyttäjän tulkinnat ovat virheellisiä, mutta oikeudenkäynti näyttää, miten vastuu kohdentuu vai kohdentuuko ollenkaan. Päämiehelleni (Aarniolle) ei ole mahdollista kohdentaa rikosvastuuta tässä asiassa. Poliisirikosoikeudenkäynnistä on tulossa pitkä juttu, joka voi kestää ensi tammikuulle. –Syyttäjä on nimennyt valtavan määrän henkilötodistelua. En ole itse varma, onko kaikki ihan tarpeellista. Syksy tulee näyttämään, että onko tässä jutun juurta ollenkaan, Ruuttunen sanoo. Syyttäjäpuolen käsitys on, että Helsingin poliisilaitoksella on ollut pitkäaikaisia ja vakiintuneita tietolähdesuhteita, jotka olisi yksiselitteisesti pitänyt kirjata. Tapaus Aarnio paisuu yhä Helsingin käräjäoikeus tuomitsi joulukuussa 2016 Helsingin huumepoliisin entisen päällikön Jari Aarnion 10 vuoden ehdottomaan vankeusrangaistukseen niin sanotussa tynnyrijutussa. Aarnio tuomittiin kuudesta törkeästä huumausainerikoksesta ja 16 muusta rikoksesta. Jo tätä ennen hänellä oli kolmen vuoden tuomio törkeistä virkarikoksista. Yhteensä Aarnio sai 13 vuoden maksimirangaistuksen. Nyt hovioikeus punnitsee, onko käräjäoikeuden tuomiossa muutettavaa. Hovioikeuden tuomio annetaan ensi vuonna. Aarnio odotti hovioikeuden tuomiota pari viikkoa vapaalla, mutta hänet otettiin uudestaan kiinni heinäkuussa Vuosaaren vanhan palkkamurhajutun vuoksi.