Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Sään ääri-ilmiöistä varoittavia suomalaisia säätietojärjestelmiä on käytössä jo 30 maassa – niillä on pelastettu ihmishenkiä

Sään ääri-ilmiöistä varoittavia suomalaisia säätietojärjestelmiä on käytössä jo 30 maassa. Niillä on pelastettu ihmishenkiä. Järjestelmän kehittäjä on Ilmatieteen laitos, joka on varoittanut kotimaassa tänä kesänä niin tukalasta helteestä kuin rankkasateista. Harva tietää, että sama laitos on kehittänyt SmartMet-ohjelmiston, jolla on käyttöä eri puolilla maapalloa. –Sään ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet ja voimistuneet ja ne ovat todella vaarallisia varsinkin kehitysmaissa. Niihin kuolee vuosittain tuhansia ihmisiä, asiantuntijapalveluiden yksikön päällikkö Harri Pietarila Ilmatieteen laitokselta painottaa Lännen Medialle. Kun Vietnamin rannikolle saapui pari vuotta sitten mereltä päin voimakas myrsky, SmartMet havaitsi sen ajoissa salamahavaintojen perusteella. –Vietnamin varoitusviranomainen varoitti kansalaisia myrskystä. Voi sanoa, että ihmishenkiä pelastui. Ilmatieteen laitos on auttanut jo pitkään Sudania tekemään maataloudelle sää- ja ilmastopalveluita. Viime vuonna maahan asennettiin SmartMet. Nepalissa kehitetään parhaillaan tulvavaroituksia Ilmatieteen laitoksen säävaroitusten avulla. Ilmatieteen laitos on kehittänyt sääpalvelu- ja varoitusjärjestelmän ensin omia tarpeita varten. Sitten järjestelmiä on tuotteistettu niin, että niitä pystytään viemään maailmalle. Harri Pietarilan mukaan varoituspalvelujen tarve kehitysmaissa ja kehittyvissä maissa on yhä erittäin suuri. –Kehitysmaiden kansallisia ilmatieteen laitoksia on vahvistettava. Ne eivät voi tuottaa kansalaisilleen kattavasti sellaisia varoituspalveluja, joille olisi tarve. Suomen Ilmatieteen laitos auttaa siis kehitysmaiden kansallisia sääpalvelulaitoksia, että ne saavat parempia sää-, ilmasto- ja varoituspalveluita kansalaisilleen. Laitos on tehnyt yhteistyötä kehitysmaiden kanssa jo lähes 40 vuotta ulkoministeriön kehitysyhteistyörahoilla. Viimeisen 10 vuoden aikana työ on muuttunut järjestelmälliseksi. Nykyhallitus karsi kehitysyhteistyörahoitusta. Käynnissä onkin nyt huomattavasti enemmän muiden kehitysyhteistyörahoittajien hankkeita kuin ulkoministeriön rahoittamia hankkeita. Ilmatieteen laitos on mukana tällä hetkellä projekteissa, joiden yhteenlaskettu arvo on noin 100 miljoonaa. Se on mukana viidessä Maailmanpankin rahoittamissa hankkeessa, jotka ovat avoimia tarjouspyyntöjä. Laitos osallistuu konsultointipyyntöihin. –Viimeksi viime viikon torstaina Maailmanpankista soitettiin, että olisi nopea tarve ilmanlaadun hallintajärjestelmien kehittämiselle. Pietarila on tyytyväinen, että eri rahoittajat ovat heränneet sään ääri-ilmiöiden ennakointiin. Hän uskoo, että Ilmatieteen laitos ja Suomi pärjäävät kilpailuissa jatkossakin. –On erittäin tärkeää, että Suomen valtio on rahoittamassa näitä hankkeita. Se että Suomi rahoittaa, edesauttaa Ilmatieteen laitoksen ja Suomen yksityissektorin mukaanpääsyä muihin hankkeisiin. Niille, jotka tekevät päätöksiä kehitysmaille, tämä tuo näkökulman, että Suomi suhtautuu asiaan vakavasti. Projekteja on menossa Maailmanpankki-hankkeiden lisäksi noin 20 kehitysmaassa, muun muassa Keski-Aasiassa. Alueellisia hankkeita on ollut Karibialla ja latinalaisessa Amerikassa. –Karibialla on oltu kauan aikaa. Olemme auttaneet, että maat tekevät operatiivista yhteistyötä, että data on kaikilla yhtaikaa käytössä. Ilmatieteen laitos on kansainvälistynyt hurjaa vauhtia, sillä maailmalla käy noin sata työntekijää vuosittain. Kansainväliset projektit rahoittaa Maailmanpankki, YK:n organisaatiot, Maailman ilmatieteen järjestö, EU ja ulkoministeriö.