Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Ajan etsintä alkaa taas, kun palaamme lomalta arkeen – Mistä on puute, kun aikaa on vähän?

Mistä löydämme lisää aikaa? Kun palaa lomalta työmaalle, arki asettuu jälleen kalenterinmuotoiseen rytmiin. Microsoftin Outlook hallitsee toimiston aikamaisemaa, ja sen kalenteriin tapaamiset on helpointa asettaa puolen tunnin portain. Vapaavalintainenkin onnistuu, mutta käytännössä juuri kukaan ei hyödynnä mahdollisuutta. Lisäksi tiedämme, että jokainen kokous kuten jokainen projekti käyttää koko sille varatun ajan. Täksi syksyksi toivotan luonteenlujuutta joko lopettaa tapaamiset asian loputtua tai kirjata Outlookiin oudon mittaisia palavereita. Aika itsessään ei ole tavallaan mitään, se on peräkkäisten tapahtumien jatkumo ennen, parhaillaan ja tulevaisuudessa. Tärkeintä on, mitä teemme, kuinka usein ja kuinka paljon. Kannattaa karistaa viimeisetkin rippeet siitä puhetavasta, jossa valintoja perustelee ajalla. Kaikkeen tärkeään on aikaa. Kohteliaat valkoiset valheet pois lukien on yleensä parempi perustella suoraan asiaan pienuudella tai suuruudella. ”Töissä ei ole aikaa tehdä kaikkia töitä”. Jos rakennustyömaalla pitää saada kaapelioja kaivettua, jotta seuraava kaveri voi tulla aamulla laskemaan kaapelin, silloin voivat kaivajan tunnit oikeasti loppua kesken. Useimpien työssä kaapelin laskijaa ei ole tulossa, vaan asetelma kannattaa kääntää päälaelleen: työ ei ole tietynkokoinen vuori, vaan työtä on se, mitä me teemme. Aika on rahaa. Yrityksen suurimpia menoja on palkka, siis työntekijöiden aika. Kuinka monella on työssään valtuudet tehdä omin päin tuhannen euron hankinta? Entä kuinka moni voi ottaa koolle viiden kollegan porukan ja pitää sen kanssa pari kolme kunnon työkokousta? Maksaa saman. Entä kuinka monen pomo on sanonut, että noita tonnin laskuja pitäisi hieman katsoa, ja kuinka monen taas, että älkää pitäkö niin paljon palavereja tuosta aiheesta? Johtamisen tavoista yksi on aikaperusteinen. Tilanteet synnytetään kalenterin avulla, ja syksy hahmottuu tiettynä määränä viikkoja. Tapahtumien jatkumo tulee näkyväksi. Vaurastuminenkin on aikakysymys. Tavallinen ihminen vaurastuu pienehköllä säästämisellä, kun aika tekee riittävästi tehtäväänsä, korkoa korolle, osinkoa osingon päälle. Tärkeintä on aloittaa aikaisin, ja vaikka ei olisi aloittanut aikaisin, aloittaa heti eikä harmitella sitä, että ei aloittanut aikaisin. Tavanomaista palkkaa saavan ihmisen pankkitilin läpi virtaa nykyveroastein noin kolmessa vuosikymmenessä miljoonaa euroa vastaava summa. Käytössämme olevaan aikaan ja vireyteen vaikuttaa kello. Euroopan unionin komissio on järjestänyt julkisen kuulemisen kesäajasta luopumisesta. Kansalaiset voivat ottaa kantaa verkkolomakkeella, joka on avoinna vielä 16. elokuuta. Suomi ajaa yhteisestä kesäajasta luopumista. Hyötyjä ja haittoja on monipuolisesti käsitelty, mutta kaksi olennaista näkökulmaa puuttuu. Päätös kellojen siirtelystä tai siitä luopumisesta ja Suomen käyttämästä aikavyöhykkeestä voidaan tehdä kunnolla vasta, kun on laskettu vaikutus koko kansan niihin tunteihin, jotka vietetään hereillä ja päivänvalon ulottuvissa, ei siis esimerkiksi toimistotyössä tai valoisana kevätaamuna nukkuen. Valoista aktiivitunnit ovat koko kesäaikajärjestelyn ydin. Kun on selvillä nettotuntimäärä kellojen siirtelyn ja siirtelyn terveysvaikutusten kanssa tai ilman, voidaan arvioida kokonaisuus. Toinen asia on, että EU:n kesäaikajärjestely ei Suomea kummemmin sido. Voimme itse päättää, milloin olemme valveilla. Voimme nimittäin itse valita aikavyöhykkeemme ja päättää useimpien työpaikkojen työajoista. Lukiolaisen kannalta on sama, pidetäänkö kello normaaliajassa vai siirretäänkö ensimmäisen tunnin alku myöhemmäksi. Kirjoittaja on Aamulehden vastaava päätoimittaja. Jokainen kokous kuten jokainen projekti käyttää koko sille varatun ajan. Täksi syksyksi toivotan luonteenlujuutta joko lopettaa tapaamiset asian loputtua tai kirjata Outlookiin oudon mittaisia palavereita.