Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Lapsivaikutusten arvio tuo aiempaa parempia päätöksiä

Kunnan tehtävänä on edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristön kannalta kestävällä tavalla. Kun kunnassa tehdään päätöksiä, on tärkeä tunnistaa niiden pitkän ja lyhyen aikavälin vaikutukset ihmisten hyvinvointiin. Myös lainsäädäntö edellyttää vaikutusten arviointia. Esimerkiksi terveydenhuoltolaissa edellytetään kunnan arvioivan ja ottavan huomioon tehtävien päätösten ja ratkaisujen vaikutukset väestön terveyteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Myös sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiesitykseen sisältyy vaikutusten arviointivelvoite. Ennakkoarviointi on tärkeä osa hyvää hallintoa. Ennakkoarvioinnissa valmisteilla olevan päätöksen ratkaisuvaihtoehtoja tarkastellaan ennen päätöksen tekemistä. Se lisää arvokeskustelua ja mahdollistaa ristiriitaisten tavoitteiden ja näkökulmien käsittelyn sekä tukee avointa päätöksentekokulttuuria. Ennakkoarviointia on hyvä tehdä kokonaisvaltaisesti monesta eri näkökulmasta niin kuntalaiset, ympäristö, talous kuin organisaatio ja henkilöstökin huomioiden. Kuntalaisvaikutuksiin kuuluu myös lapsivaikutusten arviointi. Kuntaliitossa kehitetty sähköinen työväline toimii hyvänä ennakkoarviointityön pohjana. YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lapsen etu on otettava ensisijaisesti huomioon lapsia koskevissa päätöksissä. Lapsen oikeuksien sopimus koskee myös kuntia. Lapsivaikutusten arviointi on väline lasten etujen selvittämiseen. Lapsivaikutusten arvioinnissa tarkastellaan lasten hyvinvointiin ja oikeuksiin vaikuttavia tekijöitä kokonaisuutena. Lapsivaikutusten arviointi mahdollistaa, että lasten edut voidaan ottaa huomioon päätöksenteossa asianmukaisella tavalla. Lasten kannalta suotuisat päätökset ovat yleensä myös taloudellisesti kestävämpiä. Hyvinvoinnin ja terveyden perusta muodostuu lapsuudessa. Lapsivaikutusten arvioinnilla saadaan tietoa erityisesti lapsia koskevan tai heihin vaikuttavan päätöksenteon perustaksi. Monissa kunnissa on jo nyt tehty lapsivaikutusten arviointeja esimerkiksi palveluverkkoa koskevissa ratkaisuissa. Arvioinnissa on tärkeä huomioida erilaisissa tilanteissa olevien lasten tarpeita, sillä lapset eivät ole yhtenäinen ryhmä. Arvioinnissa on kiinnitettävä erityistä huomioita haavoittuvassa asemassa oleviin lapsiryhmiin, esimerkiksi vammaisiin lapsiin, vähemmistöryhmiin kuuluviin lapsiin, pienituloisissa perheissä eläviin lapsiin ja kodin ulkopuolelle sijoitettuihin lapsiin. Päätöksenteossa on tärkeä miettiä miten kuntalaisten, mukaan lukien lasten, näkökulmat voidaan tuoda vahvemmin osaksi päätösten vaikutusten ennakkoarviointia. Lasten ja nuorten kuuleminen on tärkeä osa lapsivaikutusten arviointia. Lapsen etu ja oikeus tulla kuulluksi täydentävät toisiaan. YK:n lasten oikeuksien sopimuksen mukaan jokainen alle 18-vuotias on lapsi. Lapsen oikeudet kuuluvat jokaiselle lapselle. Lasta ei saa syrjiä hänen tai hänen vanhempiensa ulkonäön, alkuperän, mielipiteiden tai muiden ominaisuuksien vuoksi. Lasta koskevissa päätöksissä on aina ensisijaisesti harkittava lapsen etu. Myös lapsi voi tehdä kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle. Se tehdään ottamalla yhteyttä kansliaan ja kertomalla, mitä tapahtui. Ensin tietysti kannattaa yrittää selvittää asiaa opettajan tai muun aikuisen kanssa.